Yhä ajankohtainen: Temple Grandinin Minun tarinani – Ulos autismista

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: http://templegrandin.com

Kuva: http://templegrandin.com

Minun tarinani – Ulos autismista on Temple Grandinin kirjoittama vuonna 1986 julkaistu omaelämäkerta, jossa hän kertoo kuinka selviytyi menestyksekkääksi yrittäjäksi. Hänen kerronnassaan on selviytymisen makua, ja se varmasti toimii kannustuksena autismin kirjon henkilöille, ja siksi teos kannattaa ehdottomasti lukea. Teos pitäisikin nostaa Empowerment-projektin johtotähdeksi yhdessä muiden autismin kirjolaisten selviytymistarinoiden joukkoon.

Temple oli diagnosoitu autistiksi vuonna 1950, ja hän oppi puhumaan vasta 4-vuotiaana. Templen kerronta on mutkaton sekoitus hänen omaa tarinaansa ja autismia käsittelevää tiedettä, ja heti alkuun hän korostaa, että autismi on aistien välityksellä tulevien viestien puutteellista prosessointia, mikä aiheuttaa itseensä vetäytymistä. Erityisesti Temple tuo esille kosketusherkkyyden, ja koko tarina oikeastaan pyöriikin sen ympärillä, kuinka ratkaista ristiriitainen ongelma, joka syntyy inhimillisen kosketuksen kaipuusta ja samanaikaisesta vetäytymisestä kosketustilanteessa.

Tarina alkaa varhaislapsuuden muistoista ja jatkuu läpi koulu- ja opiskeluvuosien aina korkeakoulun maisterintutkielmaan saakka. Tarinassa tulee esille tuon ajan koulu- ja arvomaailma ja myös freudilainen oppi, joka leimaa kaiken pohjimmiltaan seksuaaliseksi. Tarina on kirjoitettu aikaa ennen Aspergerin oireyhtymän tuntemista, mutta aina välillä tarinassa on viitteitä perheenjäseniltä periytyvistä autistisista luonteenominaisuuksista ja henkilöistä, jotka käyttäytyvät autistisesti mutta jotka eivät kuitenkaan ole autistisia.

Aika ei pääse puremaan tähän tarinaan, ja se on vielä tänäänkin ajankohtainen. Teosta käytetään opetusmateriaalina eritysopettajien jatkokoulutuksessa, ja monia Templen itsensä kirjoittamia huomioita autismista ja autististen lasten hoidosta sovelletaan suoraan tänäkin päivänä.