Onttous puheen sisällä, osa 7: Roolinmukainen puhe

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: Maiski

Kuva: Maiski

Sosiaalisen kontrollin eräs muoto on oletettu itsesensuuri. On poikkeuksellista, että henkilö esittää lausuntoja seikoista, jotka ovat selkeästi hänen arkisen elinpiirinsä ulkopuolella. Omaehtoinen ajattelu ja uusien näkökantojen esittely ei ole aivan niin suosittua kuin mitä juhlapuheista voisi päätellä.

Itsenäisesti ajattelevalle henkilöille naureskellaan, asioita harvoin pohditaan esitetyistä lähtökohdista, aloituksen tulisi saapua jostain tutusta suunnasta, auktoriteettihahmolta tai sen tulisi kummuta jostain ryhmäidentiteetin kätköistä, pikkujoulupaukkujen kirvoittamana esimerkiksi. Ehkä roolinmukaisen puheen sijaan pitäisi puhua roolinmukaisesta kuuntelusta. Jonkin stabiliteetin täytyy vallita

tuotto- ja vastaanottopään välillä. Tuon jonkin voi alkeellisesti hahmottaa, mutta samalla näkee siihen sisältyvän vaikeuden. Aihetta on lähestyttävä varoen epäsuorien todisteiden valossa. Valitsen lähtökohdaksi fysiologian. Esitän kysymyksen: onko sosiaalisen hierarkian muodostuminen tulosta menestyneiden ylivoimaisista kyvyistä? Sisältyykö nokkimisjärjestykseen pitkä aikaikkuna siksi, että pyrkyreiden kilpailuetu on niin voimallinen? Skaalautuvatko inhimilliset kyvyt niin paljon, että huipulla on kerta kaikkiaan eri rodun edustajia, niin jaloja kaikissa pyrkimyksissään? Epävarmat vastaukset ovat ei, ei ja ei. Vielä tämä on vain spekulaatiota, mykkäfilmiä avaimenraosta tiirailtuna, käsienheiluttelua ilman yleisöä. Näin katsottuna vallan hahmo on hento, aivan kuin siinä olisi jotain vikaa. Mikä kuvasta puuttuu? Ääni ja ne ahnaat korvat, jotka janoavat sitä eetterin täyttävää puhetta, puhetta siitä miten muttei siitä miksi. Osan keskustelusta kuuntelisi mieluiten kohinasuodatuksen läpi. Lopputulos voisi olla epätodellinen retriitti keskellä arkea.

Mutta mikä informaatiosisältö jäisikään jäljelle höpinän sujahdettua kadotukseen? Itkua ja huutoa imitoivat naamanväänteet, päällekkäisinä ja epäselvinä, tärkeiden asioiden alleviivaus piinallisella tuijotuksella.