Näkymättömyys ja Asperger

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: MeriHevonen

Kuva: MeriHevonen

Minulla on ollut näkymättömyyden tunne varhaislapsuudessa ja teini-iässä. Jotkut tytöt alkoivat puhua minusta pahaa, vaikka olin paikalla kuulemassa. He puhuivat ikään kuin en olisi ollut paikalla. Sanoinkin kerran: ”Voisitte osoittaa sen verran kunnioitusta, että puhutte minusta edes silloin, kun olen mennyt pois.” Joku tyttö vastasi: ”Ethän sinä ole kukaan tai mikään.”

Olen kuullut muidenkin aspergerien sukupuolesta riippumatta kertovan vastaavanlaisia juttuja kouluajoistaan. Minua tytöt pitivät poikamaisena eivätkä huolineet jengiinsä. Pojat taas pitivät minua muuten vain kummajaisena. Eräs miespuolinen asperger kertoi taas, että pojat pitivät häntä tyttömäisenä. Joidenkin aspergerien sukupuolettomuus häiritsee useimpia neurologisesti tyypillisiä ihmisiä teini-iässä, kun pitäisi pärjätä ryhmässä ja olla samanlainen kuin muut. On sanottu että aspergerit ovat tavallisesti ajattelutavoiltaan vain 40-60-prosenttisesti miehiä tai naisia, eli he eivät ole sukupuoliroolien vankeja yhtä herkästi kuin jotkut neurologisesti tyypillisemmät ihmiset.

Sellaisiakin tapauksia on ollut, että automaattiset liukuovet eivät aukene eikä asperger pääse pois kaupasta, ellei joku muu tule oven lähelle. Kyseessä on voinut olla vain sattumakin. Jospa aspergereista lähteekin jotain sähkömagneettista säteilyä, joka sekoittaa virtapiirit?! Mahdollisesti tapa lähestyä automaattiovia on joko liian hidas tai nopea ja sen takia liiketunnistimet eivät reagoi. Sitähän sattuu kaikille.

Jossain päin maailmaa hiljaiset aspergerit ovat paiskineet hommia ilman palkkaa, kun kukaan ei ole huomannut heidän olemassaoloaan työpaikalla. Aspergerit pysyttelevät lounastauoilla mieluummin omissa oloissaan, jos kokevat neurologisesti tyypillisten ihmisten keskustelut pinnallisiksi tai liian kovaäänisiksi. Jos vielä oma työhuone on jossain syrjäisessä nurkassa, asperger voi helposti jäädä muilta huomaamatta. Riippuu aspergerin rahankäytöstä, milloin hän huomaa, että palkkaa ei ole tullut. Jos asperger on laittanut laskunsa suoraveloitukseen, karhukirjeitä alkaa tulla vasta, kun rahat ovat loppuneet tililtä. Silloin vasta asperger ymmärtää, ettei hänelle ole maksettu palkkaa. Aspergerit eivät välttämättä edes uskalla sanoa asiasta, kun eivät tiedä, kenelle pitäisi puhua ja miten pyytäisi palkkaa työstään.