Myyttien murtaja

, , Kommentointi suljettu.

Teksti ja kuva: Essi Blomberg

Torbjörn Andersson tuuletti aspergereita koskevia käsityksiä työelämää käsittelevällä luennollaan.

Ruotsalainen Asperger-asiantuntija Torbjörn Andersson kävi luentomatkalla Suomessa elokuun lopussa. Anderssonin oli kutsunut Suomeen hänen suomalainen kollegansa Heta Pukki Autspect Koulutuksesta.

Andersson kyseenalaisti luentonsa aikana monia Aspergerin syndroomaan liitettyjä piintyneitä käsityksiä, kuten väitteen siitä, että aspergerit olisivat huonoja ymmärtämään muiden ihmisten käyttäytymistä. Anderssonin mukaan aspergereilla ei ole yleensä vaikeuksia ymmärtää toisiaan ja lisäksi he ymmärtävät valtaväestöä huomattavasti paremmin kuin valtaväestö heitä. Pohjimmiltaan kyse ei siis olekaan aspergerien puutteellisesta kyvystä ymmärtää muita ihmisiä, vaan siitä, että aspergerien ja valtaväestön on lähtökohtaisesti vaikea ymmärtää toisiaan.

Andersson korosti myös, ettei aikuisilla aspergereilla ole yleensä koskaan ongelmana se, etteivät tietäisi, miten muut edellyttävät heidän käyttäytyvän, vaan ongelmia syntyy lähinnä siitä, että neurotyypillinen käyttäytyminen uuvuttaa heitä. Elpyminen kuormittavista sosiaalisista tilanteista kestää pahimmillaan päiväkausia.

Katsekontaktin ylläpito on yksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyvistä kuormittavista tekijöistä. Aspergereita on neuvottu perinteisesti lisäämään katsekontaktin käyttöä, mutta Andersson oli tässäkin suhteessa eri linjoilla ja neuvoi kokeilemaan katsekontaktin vähentämistä keinona edistää työssä jaksamista.

Myös työpaikan fyysiset tekijät aiheuttavat usein ylimääräistä aistikuormitusta. Esimerkiksi loisteputkien häikäisy ja sirinä saattavat syödä jopa neljäkymmentä prosenttia aspergerin työtehosta. Eräs keino suojautua loisteputken aiheuttamalta häikäisyltä olisi käyttää lippalakkia, mutta sitä ei pidetä kaikilla työpaikoilla sopivana asusteena.

Pakkososiaalisuuden kirot

Andersson työskenteli itse aiemmin tietotekniikan parissa. Hän oli hyvä työssään, mutta ura kaatui lopulta siihen, ettei työnantaja halunnut joustaa sosiaalisuuden vaatimuksista. Sosiaalisuutta pidetään Ruotsissa korostetun tärkeänä ja työntekijöiltä edellytetään muun muassa, että he tervehtivät aamuisin kaikkia kollegoitaan. Tämä oli ylivoimainen tehtävä kasvosokealle Anderssonille.

Lopulta Andersson vaihtoi alaa ja perusti oman yrityksen. Sitä ratkaisua hän ei ole katunut hetkeäkään, vaikka joutuukin painamaan 60-tuntista työviikkoa. ”Omassa yrityksessä on paljon enemmän valtaa säädellä omia työolosuhteita. Saatan esimerkiksi pyytää kesken neuvottelun, että yhteistyökumppani yrittäisi katsoa minua vähemmän silmiin, koska se vaikeuttaa keskittymistäni.”

Anderssonin yritys tarjoaa Aspergerin syndroomaa ja ADHD:tä koskevaa konsultointia, koulutusta, valmennusta ja luentoja. Yritys julkaisee myös Aspergerin syndroomaa käsitteleviä tietokirjoja. Andet utbildning och förlag työllistää tällä hetkellä kolme henkeä kokopäiväisesti ja henkilökunta muodostuu yksinomaan aspergereista.

Andersson kehuu alaisiaan osaaviksi ja aikaansaaviksi. Ongelmia on tuottanut lähinnä vain aspergermainen perusteellisuus. ”Jos pyydän alaistani kommentoimaan jotain tekstiä, saan sen helposti takaisin kymmenillä parannusehdotuksilla varustettuna, vaikka aikani ei millään riittäisi kaikkien muutosten tekemiseen.” Andersson onkin oppinut liittämään kommenttipyyntöönsä ylärajan kommenttien määrälle.

Asperger ja ADHD

Andersson kritisoi Ruotsissa yleistynyttä tapaa niputtaa aspergerit ja addit eli ADHD-ihmiset saman neurokirjon käsitteen alle tarjoten kaikille ”samaa hoitoa”. Anderssonin mukaan Aspergerin syndroomaan ja ADHD:hen liittyvät piirteet ovat liian erilaisia, jotta tällainen lähestymistapa olisi tuloksekas. Aihepiiri kirvoitti yleisökommentteja, joissa pohdittiin muun muassa ADHD:n yleisyyttä aspergerien keskuudessa. Andersson varoitti kuitenkin tekemästä liian hätiköityjä johtopäätöksiä ADHD:n yleisyydestä, koska kaikilta ihmisiltä löytyy jonkin verran näitä piirteitä.

Kiistatonta kuitenkin on, että monilla aspergreilla on myös ADHD. Näillä niin sanotuilla adseilla saattaa olla muita aspergereita enemmän vaikeuksia työelämässä etenkin silloin, kun ADHD:hen liittyy työtehtävien organisointivaikeuksia. Toisaalta ADHD:hen liittyy usein myös työelämää helpottavia piirteitä kuten energisyyttä ja seurallisuutta.