Lääketieteen opintoni avoimessa yliopistossa

, , Kommentointi suljettu.

avoinyliopistokirjat

Opiskelen Turussa avoimessa yliopistossa lääketiedettä. Aloitin opinnot syksyllä 2008, koska olen vielä Aspergerin syndrooman sekundaarisairauksien vuoksi sairaslomalla – ainakin vappuun saakka.

Siksi hain elämääni sisältöä, että ei tarvitse olla yksin kotona tai tuntea turhautuneisuutta. Myös ajattelin kokeilla jotakin uutta, mitä en ole aikaisemmin tehnyt. Menin vain sattumalta internetiin etsimään uusia harraste- tai opiskelumahdollisuuksia, näin sitten avoimen yliopiston opintotarjonnan ja sen johdosta ilmoittauduin opintoihin.

Samalla halusin vähän kokeilla, miltä tuntuu istua pitkästä aikaa koulun penkillä, kun olen ollut sairaslomalla kauan. Luennoilla olo on helppoa, koska niitä on vain kerran viikossa parin tunnin verran.

Koen lääketieteen opinnot mielenkiintoiseksi avoimessa yliopistossa.

Sisältö opinnoissa on vaikuttanut minulle kohtuulliselta, mutta siltikin saan tehdä töitä riittävästi opintojen eteen. En tunne, että opinnot olisivat minulle liian yksinkertaisia, enkä näin ollen turhautuisi opintojen helppouteen. Olen myös saanut kokea, että hyvät arvosanat avoimessa yliopistossa eivät tule liian helposti, ja se on ollut avoimessa yliopistossa palkitsevaakin. Jonkin asteisesti olen miettinyt yliopisto-opintoihin hakeutumista tulevaisuudessa, ja niitä on myös minulle suositeltu muutamassa eri sosiaalialan tahossa lahjakkuuteni vuoksi. Minua kiinnostaisi yliopistossa lääketiede tai farmasia.

Lääketieteen perusteet -opinnot kestävät 25 opintopistettä, jolloin kaikki tähän liittyvät aiheet suoritettuna on suorittanut lääketieteen approbatur-tason opinnot. Tästä voi halutessaan jatkaa lääketieteen aineopintoihin, sikäli kun sellaiset järjestetään. Sisältönä näissä opinnoissa on syöpätaudit 5 opintopistettä, keuhkotaudit ja allergia 5 opintopistettä, verkko-opintoina Kansanterveystiede ja lääketiede tänään 5 opintopistettä, psykiatria 5 opintopistettä sekä valinnaisina opintoina 5 opintopistettä vaikkapa neurologiaa.

Opiskelupaikalle matkustaminen on mielestäni ollut joustavaa ja mukavaa. Bussissa kulkiessani aika menee monella tavalla. Nukun, luen, pelaan Nintendo DS:llä tai katson iPhonella elokuvia. Jonkin verran keskustelen toisten matkustajien kanssa arkipäiväisistä asioista, vaikkapa päivän säästä tai maailmallisista asioista kuitenkaan henkilökohtaisuuksia keskusteluun ottamatta. Joskus saatan juorulehtien ristikoita, kryptoja ja sudokuja täytellä matkan aikana.

Bussimatkalle varaan pientä juotavaa ja syötävää, jotta ei tulisi huono olo.

Erilaiset opinnot tietenkin tuovat omia haasteita, niin myös nämä avoimen yliopiston opinnot. Toisinaan mietityttää aikataulujen riittävyys suhteutettuna opintoihin, joskus rahan riittävyys ja talouden tasapainossa pysyminen. Lisäksi avoimen yliopisto-opiskelun tuomiin haasteisiin kuuluu muita arkeen liittyviä asioita. Joskus minua mietityttää, vienkö liikaa tilaa luennoilla toisiin opiskelijoihin nähden, kun kyselen luennoilla paljon asioita. Myöskin omien tenttimenestysten tuomat asiat ovat aina mielessä. Aina ei tiedä, minkälaisia asioita tentteihin vaaditaan.

Omat ratkaisut haasteisiin olen tehnyt monella tavalla. Olen hyvä tiedon etsinnässä ja haen suhteellisenkin nopeasti käsiini, mitä vaikkapa seuraaville luennoille tarvitsee tietää käsiteltävästä asiasta. Luen myös paljon erilaisia tutkimusartikkeleja, jos niistä tulee puhe. Rahan ja talouden suhteen olen pyrkinyt miettimään, miten paljon minulla on resursseja käyttää rahaa kuukauden aikana tulojen rajallisuuden vuoksi. Ostan myös matkoja etukäteen, jolloin ne saa halvemmalla. Ajankäytössä minulla ei ole ollut hankaluuksia. Järjestän aikatauluni siten, että se riittää myös sosiaalisten suhteiden, harrastuksiin ja henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen opiskelujen ohella. Osaan myös pyhittää aikaani opintoihin.

Aistiyliherkkyyksien suhteen olen voinut katsoa, että istun sopivan hämärässä paikassa, johon ei loisteputkivalo paista suoraan. Suuressa tenttipaikassa käytän korvatulppia, jotta voin vain keskittyä omaan kirjoittamiseeni ja tenttini. Minua häiritsevät isossa salissa suunnattomasti papereiden rapina ja ihmisten muodostamat erilaiset äänet, vaikkapa yskiminen. Luennoilla istun luennoitsijaan nähden ensimmäisellä penkkirivillä tai sitten istun luokassa ikkunan vieressä kulmassa eturivissä. Tällöin kuulen luennoitsijan hyvin. Kuitenkaan en ole onneksi kokenut avoimen yliopiston tunneilla meteliä, josta häiriintyisin. Jos koen, että voimakas tuoksu ärsyttää minua, voin helposti etsiä itselleni paikan pois tuoksun vaikutusvallasta.

Ennen luennoille tuloa rauhoitun hetkisen aikaa aulassa, juon virvoitusjuomaa ja syön jotain pientä evästä sekä hoidan muut tarpeelliset asiat. Opettelen olemaan luennoilla kinesteettisyytenikin vuoksi paikallani. Olen siihen pystynytkin. Nyt se ei ole vaikuttanut, koska minulla on hyvä opiskeluympäristö avoimessa yliopistossa. Eniten minua pelottaa, hermostuuko toiset opiskelijat kyselyihini luennoitsijalta. Minulla on alitajunnassa aikaisemmat negatiiviset kokemukset, kun toiset opiskelijat eivät ole voineet suoraan sanoa ärsytyksistään sekä inhotuksistaan. Toisaalta, nyt avoimessa yliopistossa jotkut jopa pitävät keskusteluista luennoilla, ettei se menisi vain luennoitsijan monologiksi. Asioiden mieleen painamiseksi kirjoitan muistiinpanoja ja otan seuraavalle luennolle oppimisympäristöstä tarvittavan materiaalin valmiiksi sekä tutustun niihin.