Kauniita uneksijoita Malmilla

, , Kommentointi suljettu.

Elokuvaklubi Kino Kaiku pureutui ja porautui yhteistyössä Kokeellisten Taiteiden Nomadisen Akatemian kanssa eksperimentaliseen kaitaelokuvaan 70/80-lukujen punk-hengessä. Malmitalon juhlasalissa esitettiin 5.3. hätkähdyttävä kavalkadi Pasi ”Sleeping” Myllymäen ohjaamia ja Risto Laakkosen kuvaamia lyhytelokuvia, jotka eivät suostuneet pysymään kiltisti valkokankaalla alisteisina katsojan tuijotukselle, vaan hyökkäsivät kimppuun ja pakottivat reagoimaan. Kuristusote aivokurkiaisesta oli väkevä ja villi: Kuinkas muuten, kun ohjaajana oli yksi meikäläisistä. Siis Asseista.

Tarkoituksenani oli arvostella tämä kokonaisuus, mutta sanani eivät tekisi oikeutta kuville. Tuntuukin soveliaammalta päästää ääneen itse maestro ja samalla toivoa, että lukijat saavat vielä joskus tilaisuuden nähdä, mistä tässä puhutaan. Tässä siis Pasi Myllymäen esittämä esittelypuhe kutakuinkin au naturel. Kuvituksena stillejä elokuvista. Siis olkaapa hyvä:

OSA 1

Tämä puhe kestää 9 minuuttia ja tässä on 9 osaa.

OSA 2

Tulitte VAIKKA tiesitte mitä täällä on. Mutta kukapa voisi vastustaa mahdollisuutta rauhoittua ja

ehkä jopa uinahtaa näiden puuduttavien ja pitkäveteisten Kekkosen ajan kotikaitaelokuvien parissa?

OSA 3

NÄMÄ OVAT KOKEELLISIA ELOKUVIA. Perinteiset kaupalliset kokoillan elokuvathan ovat tunnetusti sosiaalisia NÄYTELMÄelokuvia, joissa on PÄÄHENKILÖ  ja katsoja seuraa turvallisesti sivusta mitä kauniskasvoiselle päähenkilölle tapahtuu. Enemmistön aivot siis ovat tottuneet mieltämään ylipäänsä elokuvan sosiaaliseksi näytelmäelokuvaksi.

Toisin on kuitenkin näiden kokeellisten elokuvien laita.

Nämä eivät tapahdu päähenkilölle vaan nämä tapahtuvat katsojalle.

OSA 4

PUNK-NOSTALGIAA

Syntyvuosinaan näitä elokuvia nimitettiin uuden aallon kaitaelokuviksi tai UA-kaitaelokuviksi. UA tuli sanoista underground-avantagarde, uria aukova, ulos apatiasta jne.

Se oli oudon innostavaa aikaa.

Kuulin Lepakon valtauksesta päivää ennen kuin se tapahtui. Pian Dipolissa ja Lepakossa järjestettiin Uuden aallon kaitafilmifestivaaleja, joiden pääorganisaattori oli elokuvakerho Montaasin kantava voima Timo Vartiala.

Se aika oli luojan kiitos aika punk.

Mitä on punk? Punk on sitä että juodaan viinaa.

Punk onkin jäänyt merkittävänä ilmiönä historiaan juuri siksi että ennen punkia kukaan ei juonut viinaa.

OSA 5

TAKAISIN TÄLLE VUOSITUHANNELLE.

Näiden elokuvien uusi renessanssi alkoi vuonna 2006. Kiitos siitä kuuluu elokuvaohjaaja Mika Taanilalle. Hän otti yhteyttä ja pyysi minua kaivamaan esille kaikki vanhat kaitaelokuvat. Niitä löytyi 44 kpl ja Mika kokosi niistä esityksen vuoden 2006 Avanto-festivaaleille. Pian sen jälkeen ilmestyi suomalaisesta kokeellisesta elokuvasta kertova kirja SÄHKÖMETSÄ  ja Kiasma kiinnostui hankkimaan taidekokoelmiinsa koko säilyneen elokuva-tuotantomme.

OSA 6

PARI SANAA JOKAISESTA ELOKUVASTA


1. Omena

Hämeenlinnan kaitaelokuvaajien vuosikilpailussa tämä elokuva jäi viimeiseksi mutta 8 vuotta myöhemmin se jo oli Tukholman Modernin taiteen museon pysyvissä kokoelmissa 16-milliseksi levennettynä.

2. Hyvää yötä

Äänellisesti Pink Floydin alkuaikojen Ummagumma-levyltä löytyvä tuutulaulu. Kuvallisesti kinetiikan ja surrealismin synteesi, jossa tunkeudutaan unettomuuden ja painajaisen väliselle ruhjealueelle. Onko se minun omakuvani? Onko naamani muka täynnä sellaisia pyöreitä rasteritäpliä!

3. Horizontal

Vaakasuoraa värien sinfoniaa.

4. Sleeping

Kun tämä vuonna -79 sensuroitiin Suomen virallisten kaitapiirien SM-kisoissa, otin filmin nimen pysyväksi taiteilijanimekseni.

5. Viisi reikää selluloidissa

Ilman kameraa tehty minimalistinen työkalu-elokuva. Suomen virallisten kaitapiirien arvostelutuomareissa tämä elokuva herätti kysymyksen: – Mitä ne reiätkin siinä olivat olevinaan! Minä vastasin: – Häh? Ilman reikiähän tämä elokuva ei olisi mitään!

6. Värityskirja.Nyt

Ymmärtääksemme tämän Kekkosen ajan sooloseksi-elokuvan syvällistä sanomaa meidän on tajuttava kuva-alaan toistuvasti rajatun alueen symbolinen, seksuaalinen ja biologinen merkitys. Värityskirja.Nyt jos mikä heijastaa aikaansa. Vuonna -80 oli selvästi toisin kuin nyt, jolloin naisen seksuaalisen kypsyyden tunnusmerkit sheivataan pois ja vielä maksetaan siitä.

7. Ajo maapallon ympäri

Niin on jos siltä näyttää.

8. Vedestä nousee ufo

Odotimme 4 vrk että väitetty veteen laskeutunut ufo olisi noussut ilmaan. Ja lopulta se nousi ja saimme sen kuvattua. Se nähdään täällä tänään.

9. Forssa-ilmiö

Aikaa meni 3 kk siihen, kun opetimme forssalaiset kävelemään takaperin.

10. 3001 autoa

Alkuperäisen elokuvan nimi on 3000 autoa. Tämä on 3001 autoa, koska tämä on  viime lauantaina tehty uusi leikkausversio, joka  on samalla digitaalisesti remasteroitu ja  nähdään nyt tänä iltana täällä ensimmäistä kertaa julkisesti.

11/12. Elokuvat 5 sanaa ja Nauhuri on ihmeellinen keksintö

kuuluvat yhteen ja edustavat tyylipuhdasta Underground-taidetta. Kuningasajatukseni oli : Otetaanpa käsikirjoitus suoraan Nykysuomen sanakirjasta niin ei ainakaan loukata ketään. Elokuva Nauhuri on ihmeellinen keksintö paljastaa että joku taisi sittenkin loukkaantua, sillä nauhalta pyrkii väkisin esiin kuudes sana, joka minusta ei kuulu joukkoon.

13. Ele

Meditatiivinen taide-elokuva.

14. Murra murra

Tässä esityksen viimeisessä, kuvia vyöryttävässä rytmi-elokuvassa kuvattiin joka toinen ruutu mustaksi, koska haluttiin säästää filmiä. (joka toinen ruutu todella on musta mutta vitsi on siinä, että sillä tavalla ei voi filmiä säästää)

OSA 7

VAKAVOITUKAAMME.

On luultavaa, että ajattelu voi tapahtua ikään kuin aivojen visuaalisessa keskuksessa niillä, joilla on Aspergerin syndrooma. Aspergerin syndrooma tarkoittaa synnynnäistä aivotoiminnan erilaisuutta. On tunnettua että monilla kuuluisilla kuvataiteilijoilla ja elokuvaohjaajilla on arveltu olevan Aspergerin syndrooma. Heistä mainittakoon Vincent van Gogh, Leonardo da Vinci, Andy Warhol, Steven Spielberg, Alfred Hitchcock, Woody Allen ja Stanley Kubrick.

Runsas vuosi sitten tajusin, että myös minulla on Aspergerin syndrooma. Voisi luulla, että tällaisesta syndroomasta on kokeellisten elokuvien teolle haittaa. Mutta voin vakuuttaa että asia on päinvastoin. Nyt nähtäviä elokuvia voi tarkastella Aspergerin syndrooman näkökulmasta. Esim. elokuvan Forssa-ilmiö voi nähdä suorana kuvauksena siitä, miten pienessä vähemmistössä olevat asperger-aivot  näkevät enemmistön ihmiset erilaisina ja kummallisina.

Tunnettua on, että visuaalisesti virittyneitä Asperger-aivoja ei niinkään kiinnosta ihmiset, vaan asiat.  Niinpä ei ole sattumaa, että nämä ideoimani ja ohjaamani elokuvat ovat kaukana ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita kuvaavista näytelmäelokuvista. Kahdeksassa elokuvassa näistä neljästätoista ei vilahda ainuttakaan ihmistä.

OSA 8

AFORISMI

Elokuva ei elä kotelossa. Elokuva ei elä valkokankaallakaan, jos katsomo on tyhjä.

OSA 9

LOPPUSANAT

Vuosina 2008 ja 2009 näitä elokuvia on nähty muiden suomalaisten av-teosten kanssa Sähkömetsä-kiertueella Pariisissa, Prahassa, Berliinissä, Pietarissa ja  Shanghaissa. Näitä on nähty myös Brittein saarten kiertueella Glasgowssa ja Lontoossa. Viime toukokuussa näitä nähtiin yhdessä suurten idolieni Eino Ruutsalon ja Erkki Kurenniemen kokeellisten elokuvien kanssa VIDEOEX-festivaaleilla. Siellä pidin ennen esitystä lyhyen puheen joka kuului sanatarkasti näin:

My name is Pasi Sleeping Myllymäki.

I really love Eino Ruutsalos and Erkki Kurenniemis films.

MY film making idea is VERY SIMPLE:

GIVE THEM SOMETHING TO SEE AND

SOMETHING TO HEAR!

That’s all. Thank you!

= Pasi Myllymäki =