Ammattiesittelyssä: Neuropsykiatrinen valmentaja

, , Kommentointi suljettu.

Kertoisitko hieman itsestäsi?

katja3
Kuva: Katja Haikonen

Olen Katja Haikonen, 36-vuotias psykiatrian sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja  Imatralta. Päätyönäni työskentelen sairaanhoitajana Imatran päihdeosastolla. Neuropsykiatrisesta valmennuksesta kiinnostuin alun alkaen työtoverini Anjan ansiosta – hän esitteli minulle valmennusta tai ”coachingia”. Asiasta innostuneena etsin lisätietoa ja päädyin lopulta opiskelemaan ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniaan. Käytän valmennusoppejani omassa sairaanhoitajan työssäni ja lisäksi olen saanut mahdollisuuden tehdä valmennustyötä päätyöni ohella.

Mitä on neuropsykiatrinen valmentaminen?

Neuropsykiatrinen valmennus on tuki- ja ohjausmenetelmä ihmisille, jotka tarvitsevat erilaisista neuropsykologisista ongelmista (esimerkiksi ADHD, Asperger, muu autismin kirjo, Tourette, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat) johtuen tukea ja ohjausta erilaisissa elämän- ja arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Valmennus on hyvin käytännön läheistä, tavoitteellista toimintaa, ja liikkeelle lähdetään aina valmennettavan tarpeista. Valmennuksella pyritään elämän- ja arjenhallinnan lisääntymiseen, valmennettavan vahvuuksien ja voimavarojen esiin tuomiseen, uusien käyttäytymismallien löytämiseen hankaliin tilanteisiin. Tavoitteena voisi oikeastaan siis pitää valmennettavan elämäntyytyväisyyden lisääntymistä. Parhaimpiin tuloksiin päästään, kun neuropsykiatrinen valmennus yhdistetään muuhun kuntoutukseen ja mahdolliseen lääkehoitoon.

Minkälaisissa haasteissa ja ongelmissa neuropsykiatrisesta valmentajasta voi olla apua?

Neuropsykiatrinen valmennus lähtee aina asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Valmennuksesta voi löytyä apua kaikenlaisiin arjen- ja elämänhallintaan liittyviin asioihin, joissa ihminen kokee hankaluuksia, kuten esimerkiksi kodinhoito, itsestä huolehtiminen, ruokahuolto, rahan käyttö, sosiaaliset taidot, työ, opiskelu.

Valmennuksen luonne ja valmentajan rooli vaihtelee myös valmennettavan iästä riippuen; esimerkiksi jos valmennettava on nuori aikuinen, voi valmentaja olla tukena itsenäistymisprosessissa. Jos taas valmennettava on pieni lapsi, valmennus voi kohdentua vanhempiin, jotta he löytäisivät keinoja ohjata ja tukea lastaan.

Minkälaisten haasteiden ja ongelmien parissa neuropsykiatrinen valmentaja ei työskentele?

Neuropsykiatrinen valmentaja ei voi tehdä diagnoosia tai määrätä lääkkeitä – nämä kuuluvat lääkäreiden tiedon ja taidon piiriin.

Valmennuksen ei myöskään ole tarkoitus olla syvälle luotaava terapeuttinen suhde, vaan tavoitteet ovat käytännön läheisiä ja melko konkreettisia. Jos vastaan tulee sellaisia ongelmia tai haasteita, jotka eivät kuulu neuropsykiatrisen valmentajan toimenkuvaan, voivat valmentaja ja asiakas yhdessä miettiä ja etsiä, mikä tai missä on sellainen paikka, josta voi kyseiseen asiaan saada apua.

Mitä metodeja neuropsykiatrinen valmentaja työssään käyttää, ja mitä asiakkaan kanssa tavatessa käytännössä tapahtuu?

Neuropsykiatrisen valmennuksen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja ongelmat. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että valmentaja tutustuu haastattelemalla ja havainnoimalla asiakkaaseen ja hänen elinympäristöönsä. Yhdessä kartoitetaan valmennettavan ongelma-alueita ja vahvuuksia ja tehdään ohjaussuunnitelma, johon kirjataan konkreettiset tavoitteet, keinot ja se, miten valmennuksen edistymistä arvioidaan.

Ohjaten, harjoitellen, yhdessä tehden löydetään ja opetellaan uusia toimintatapoja arkeen. Tapaamisten lisäksi yhteyttä pidetään usein myös sähköpostitse ja puhelimitse.

Sopiiko neuropsykiatrinen valmennus mielestäsi hyvin autismikirjolaisille? Miksi?

Kyllä mielestäni sopii. Autismikirjolaisilla on usein monenlaisia yksilöllisiä neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, jotka voivat vaikeuttaa henkilön arkea. Näiden vaikeuksien ohella heillä on usein myös erityisiä kykyjä ja vahvuuksia – neuropsykiatrisen valmennuksen avulla voimme valjastaa näitä vahvuuksia elämän eri alueille.

Autistiset henkilöt tarvitsevat usein käytännön ohjeita eri tilanteisiin ja erilaisissa ympäristöissä toimimiseen sekä arkipäivään selkeän struktuurin, ja juuri tällaisissa asioissa neuropsykiatrisesta valmennuksesta voi olla apua.

Mitä kautta neuropsykiatrisen valmentajan asiakkaaksi pääsee?

Tähän on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta. Yleisin käytäntö vielä lienee se, että asiakas tai joku asiakkaan verkostosta etsii sopivan yksityisen neuropsykiatrisen valmentajan. Neuropsykiatrisia valmentajia voi tiedustella Neuropsykiatriset valmentajat ry:stä, ADHD-liitosta ja ADHD-keskuksesta.

Ongelmana on, että yleinen tietämys neuropsykiatrisesta valmennuksesta vaihtelee ja on vielä suhteellisen vähäistä. Ammattitaitoisten valmentajien määrä ei myöskään vastaa kysyntää ja ongelmaa lisää se, etteivät valmennusta tarvitsevat tiedä, mistä valmentajaa voisi tavoittaa. Ja vaikka valmennus on edullinen kuntoutusmuoto, voivat kustannukset aiheuttaa hankaluutta. Kela ei tällä hetkellä neuropsykiatrista valmennusta korvaa, vaan asiakas voi joutua kustantamaan itse valmennuksensa.

Mutta on valoakin näkyvissä. Joillekin paikkakunnille on kehitetty tai on kehitteillä erilaisia hoitoketjuja, työryhmiä ja valmennuskeskuksia, jotka organisoivat ja tarjoavat neuropsykiatrista kuntoutusta ja valmennusta. Lisäksi Suomeen on perustettu Neuropsykiatriset valmentajat ry, joka pitää yllä listaa pätevistä valmentajista. Lisäksi joissakin kunnissa mm. sosiaalitoimi on alkanut kirjoittaa maksusitoumuksia neuropsykiatriseen valmennukseen.

Millaisia väärinkäsityksiä työnkuvastasi on olemassa?

Varsinaisiin väärinkäsityksiin en ole törmännyt. Suurelle osalle ihmisistä neuropsykiatrinen valmennus on tuntematon käsite, joten aika monta kertaa olen saanut selittää, mitä tämä oikein on.

Miten neuropsykiatriseksi valmentajaksi pätevöidytään, ja minkä neuvon antaisit alalle haluaville?

Neuropsykiatrisella valmentajalla tulee olla sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattitutkinto ja työkokemusta ja lisäksi neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Suomessa on valmentajia koulutettu vuodesta 2003, ja valmentajakoulutusta tarjoaa tällä hetkellä useakin oppilaitos.

Valmentaja tekee työtään omalla persoonallaan ja siksi hyvällä valmentajalla tulisi olla tiettyjä ominaisuuksia, kuten empaattisuus, positiivinen elämänasenne ja tulevaisuuteen suuntautuneisuus. Jos ala kiinnostaa, niin ehdottomasti kannattaa tutustua asiaan tarkemmin.

Itse olen saanut myös valmentajana valmennussuhteista todella paljon ja koen tämän työn hyvin mielekkääksi.

Mikä on mielestäsi syynä siihen, että autismin kirjoon kuuluvat asiakkaat saavat Suomessa usein puutteellista palvelua?

Tähän lienee monia syitä. Meiltä uupuu usein selkeitä toimintamalleja siitä, miten autismin kirjoon kuuluvien asiakkaiden hoito tai kuntoutus etenisi. Tarvittaisiin selkeämpää koordinointia, kenen toimesta, milloin ja missä. Myös terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa koulutusta ja päivitystä tietoihinsa autismin kirjon piirteistä. Ja varmasti myös se, että autistisilla henkilöillä on usein vaikeuksia kommunikoinnissa ja sosiaalisissa taidoissa, luo helposti väärinkäsityksiä ja hämmennystä eri yhteyksissä.

Miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Yhtenäiset toimintamallit autististen asiakkaiden hoidosta, panostusta hyvinvointia edistäviin hoitomuotoihin (kuten esim. neuropsykiatriseen valmennukseen). Esilläolo, tiedottaminen ja koulutus autismin kirjosta.

Muut terveisesi verkkolehtemme lukijoille?

Vertaistuessa on voimaa. Oikein mukavaa kevään odotusta kaikille!

Kiinnostaako sinua tietty ammattiryhmä ja sen toiminta? Haluaisitko lukea siitä haastattelun? Ota yhteyttä toimitukseen ja kerro ideasi!