Analyysi ja arvostelu: Cosmopolitanin artikkeli koulukiusaamisesta

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: MeriHevonen

Kuva: MeriHevonen

Analyysi ja arvostelu: Artikkelista ”Kokemuksia ja kohtaloita: Koulukiusattu Taina, 30: Hyljeksintä murensi itsetuntoni.” Cosmopolitan, 03/2009

 Ss. 58 – 61.

Johdanto:

Löysin artikkelin oikeastaan sattumalta, kun kaupan lehtihyllyltä halusin jotain ”rentoa” luettavaa viikonlopuksi. Kuitenkin ostamassani lehdessä artikkeli alkoi paistaa silmääni, ja on hyvä, että nyt koulukiusaamisesta puhutaan kunnolla jo raaistuneen kouluväkivallan vuoksi. Ovathan kouluampumiset Suomessa todistaneet sen, mitä kiusaaminen voi tuoda pahimmassa tapauksessa tullessaan. Luin artikkelin yhä uudelleen ja uudelleen pystyäkseni pureutumaan siihen kunnolla sekä ymmärtämään sitä paremmin.

Halusin tutustua uuteen ja yhteen tarinaan koulukiusaamisesta, millä tavalla ihminen selviytyy siitä ja jäikö artikkelissa olevalle henkilölle pahoja traumoja koulukiusaamisesta. Ymmärrettävää on, että jos itsetunto on rusentunut kuivaksi rusinaksi, ei tällöin edes uskaltaisi katsoa peiliin moneen kuukauteen tai moneen vuoteen kouluaikojen päättymisestä. Tällöin välttelee toisia ihmisiä ja pelkää luoda uusia sosiaalisia kontakteja muiden ihmisten kanssa.

Minua vielä kiinnosti, miten koulussa pahasti kiusattu pystyi perustamaan perheen ja hankkimaan itsellensä elämänkumppanin. Joskus voi käydä niinkin, että kiusattu ei haluakaan perustaa perhettä ja elää jonkun toisen kanssa. Lisäksi hauraan ja poljetun itsetunnon vuoksi voi koulukiusatulle tulla korkea kynnys mennä jatko-opiskeluun ja hankkia itselleen ammattia sekä sijoittua työelämään. Koulukiusattu voi toisinaan pelätä joutumista samoihin tilanteisiin aina uudelleen ja uudelleen.

Artikkelin tiivistelmä:

Artikkelissa pureudutaan hyvin siihen, mitä kateus tuo tullessaan. Onhan koulukiusaamisenkin pohjalla kateus. Artikkelin alussa tuodaan ilmi Tainan vanhempien perheyrityksen menestyminen ennen lamavuosia. Koska kysymyksessä oli pieni paikkakunta, josta artikkelin Taina oli kotoisin, huokui aikuisten tuoma kateus lasten maailmaan ja kouluun.

Tainasta oli etsitty monenlaisia erityispiirteitä syyksi kiusaamiseen, niin kuin jokaisen koulukiusatun kohdalla. Artikkelissa oli itseäni jonkin verran.  Kiusaamiseen osallistui ala- ja yläasteella opettajatkin toisinaan. Taina oli itse kokenut kiusaamista muun muassa fyysisestä erilaisuudestaan; hän oli luokkansa pisin ja hiukan pyöreä tyttö, omastaan mielestään kuin kuka tahansa aivan tavallinen nuori ihminen tai lapsi. Tyrmistyttävin kommentti opettajalta: ”Yritä vain ymmärtää kiusaajia ja käännä heille toinenkin poski.”

Artikkelissa tuodaan hyvin esille, minkälaisia pelkoja kiusattu voi kokea koulusta ja luokasta toiseen siirtyessään. On varmasti normaalia, että kiusattu kokee ennakkoasenteita tässä vaiheessa. Taina oli joutunut kierteeseen, jossa jo ala-asteen ensimmäisen luokan ja ensimmäisen koulupäivän painajaiset toteutuivat aina vain uudelleen ja uudelleen. Myös Taina näki painajaisia koulukiusaamisesta. Kuitenkin loppujen lopuksi Tainalla oli kotona lohduttavat vanhemmat, jotka kaikin tavoin yrittivät puuttua koulukiusaamiseen, mutta laihoin tuloksin. Kaikkein raskain asia artikkelissa olivat itsemurha-ajatukset.

Yläasteaikana Taina sai ensimmäisiä puolustajia: opettaja retkellä. Tämän jälkeen Taina kunnioitti opettajaansa koulussa, koska sai tältä suojaa kiusaajilta.

Koulukiusaaminen sairastuttaa ihmisen psyykkisesti. Kiusaamiseen liittyvät traumat johtavat masennukseen ja muihin mielenterveyden häiriöihin. Niinpä artikkelin Tainalle tulivat nämä asiat esille lukiossa, eikä hän kestänyt käydä lukiota loppuun. Kuitenkin myöhemmässä vaiheessa Taina suoritti lukion loppuun ja aloitti yliopisto-opinnot, jotka tosin keskeytyivät heti alkuunsa esitelmänpitoon liittyvien pelkojen vuoksi.

Romahduksen vuoksi Taina pääsi terapiaan ja sai sieltä hyvin ymmärrystä ongelmaansa. Niin hän pystyi jatkamaan opintojaan. Rakkaus ja hyväksytyksi tuleminen ovat oleellisia osia parantumisesta mielenterveyden ongelmista.  Loppusanoina sanotaan, ettei kiusaaminen ole kiusatun syytä. Se täytyy pitää mielessä jokaisen, joka joutuu kokemaan tai kohtaa kiusaamista koulussa.

Pohdinta:

Vaikka artikkelissa kysymyksessä ei olekaan autismin kirjon henkilö, käy tämä koulukiusaamiseen liittyvä ”kaava” myös autismin kirjon henkilöihin.  Autismin kirjon henkilöiden on todettu kokeneen koulukiusaamista enemmän kuin tavanomainen neurotyypillinen väestö keskimäärin. Lukemassani artikkelissa tulee selville, miten itsetunto saadaan lapselta ja nuorelta romahdutettua niin, että se johtaa sosiaaliseen arkuuteen ja mahdollisesti psyykkiseen sairauteen.  Yleensä kiusaamiseen johtavan tekijän ei tarvitse olla kovinkaan suuri. Esimerkiksi riittää vain jollakin tunnilla pieni sanominen, jota kiusattu ei ole tarkoittanut sanoa, tai omassa sanomassaan muu verbaalinen väärin ilmaisu, josta kiusaajat alkavat rakentaa kiusaamiselle raameja.

Keltikangas-Järvinen (1994: 179) toteaa kouluympäristön olevan suurin vaikuttava tekijä lapsen ja nuoren itsetunnon rakentumisessa. Itsetunnon ja koulumenestyksen välillä oleva vuorovaikutus on selviö. Niinpä kouluissa pitäisi panostaa erilaisten ihmisten kohdalla hyvään tukemiseen ja myöskin koulukiusaamisen kitkemiseen sekä ongelmaan: syrjäytetyt syrjäytyvät entisestään ja parhaat oppilaat otetaan entisestään valokeilaan esille.

Keltikangas-Järvinen (1994: 209) toteaa, että kiusaaminen on valtapeli. Jos haluaa itselleen valtaa ja suosiota koulussa, on tällöin keinona aggressio.  Koulukiusaaminen on vahingollista sekä kiusaajalle että kiusatulle itselleen.

Pohdinnan apuna:

L. Keltikangas-Järvinen: Hyvä itsetunto. 17:s painos, 1994 – WSOY: WS BookWell OY 2004, Juva. Ss. 179, 209.

Arvostelu:

Artikkeli oli mielestäni hyvin samankaltaiseen tarinaan pohjautuva, kuin mihin moni muukin koulukiusattu joutuu. Artikkelissa käytiin lävitse asioita, jotka Taina koki kipeiksi, kuten omasta ulkonäöstä ja ”lihavuudesta” arvostelu. Kiusaaminen oli siis koulussa lähtenyt liikkeelle kateudesta, jonka aiheutti Tainan vanhempien pitämä hyvin menestyvä yritys.

Asioita käytiin jouhevasti ja juonen mukaisesti. Kuitenkin artikkelissa oli tiettyä laimeutta, koska siihen ei ehkä oltu otettu esille tietynlaista dramatiikkaa, jota olen havainnut esimerkiksi Valittujen Palojen koulukiusaamisartikkeleissa. Artikkelissa ei käy ilmi, missä paikassa Taina jatkoi opintojaan lukion ja keskeytyneiden yliopisto-opintojen jälkeen: yliopistossa edelleen vai hankkiko hän kenties ammatin ammattikoulussa.

Hyvä asia artikkelissa oli kappaleet terapian ja rakkauden tärkeydestä, mitä itsetunnoltaan rikkinäinen ihminen voi saada avuksi. Lisäksi uskallusta perustaa perhe ja saada aikaiseksi tasapainoinen elämä: Tainalla on lapsi ja mies, ja hän ”elää itsensä näköistä elämää” ja on saanut liikunnan ilon takaisin. Hyvin on sanottu tämäkin: Miksi uhrata elämänsä ajattelemattomien ihmisten vuoksi, kun on apuakin tarjolla?

Kuitenkin artikkelin viitteenä oli hyvä tieto-osuus, jossa puhutaan kiusaamisesta ja mitä kiusaamisen uhri voi kokea. Viitteessä mainittiin myös kirjallisuutta selkeästi: Elämää koulukiusaamisen jälkeen, Holmberg-Kalonius.  Viitteessä neuvottiin ottamaan yhteyttä ammattiapuun tai vertaiseen, jos tuntee olonsa uupuneeksi ja väsyneeksi koulukiusaamisen takia.