Ammattiesittelyssä: Koulutusneuvoja Aija Veiksola

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: MeriHevonen

Kuva: MeriHevonen

1)      Kertoisitko hiukan itsestäsi?

Olen ollut koulutusneuvojana täällä Länsi-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa liki kahdeksan vuotta. Olen ainoa, joka täällä suunnalla tätä työtä tekee. Neljänä päivänä viikossa olen Lohjalla ja keskiviikkoisin Vihdin Nummelassa, ja näin on ollut vuoden verran, koska toimistot ovat yhtenäistyneet. Olen alueen ainoa koulutusneuvoja. Raaseporin alueellakaan ei ole omaa koulutusneuvojaa.

Ajoittain työ on raskasta, ja se johtuu asiakkaiden paljoudesta. Asiakkaiden määrä vaihtelee vuodenaikojen ja kuukausienkin mukaan. Työ on kuormittavaa, koska työtä tehdään yksin, sillä lähellä ei ole samaa työtä tekevää henkilöä. Läheisimmät työkaverini ovat nuo ammatinvalinnan psykologit. Olisi mukavaa, jos olisi toinen koulutusneuvoja rinnalla vaihtamassa ajatuksia ja mielipiteitä. Lähin koulutusneuvoja, jonka kanssa voin vaihtaa mielipiteitä, on Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa töissä.

Taantuma on vaikuttanut työhöni siten, että koulutusneuvonnan asiakkaiden määrä on kasvanut ja heidän asemansa on muuttunut. Yhä useammin he ovat työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja. Taantuma on tehnyt tämän. Edellisen laman asioita en pysty kommentoimaan enkä vertaamaan, sillä en ollut silloin Lohjalla töissä.

2)      Mikä on koulutusneuvonta ja mitä se pitää sisällään?

Koulutusneuvonta on virallisesti koulutus- ja ammattitietopalvelu, jota tarjoaa työ- ja elinkeinokeskus. Koulutusneuvonnassa yritetään ratkoa koulutukseen ja ammattiin liittyviä kysymyksiä ja niitä käydään lävitse yhdessä asiakkaan kanssa. Kuka tahansa voi kysyä koulutuksista, koulutukseen hakeutumisesta, pääsyvaatimuksista, ammateista ja töistä. Laajasti koulutukseen, uraan ja ammatteihin liittyvistä asioista voi tulla keskustelemaan ilman ajanvarausta toimiston aukioloaikana. Lohjalla työ- ja elinkeinotoimisto on avoinna kello yhdeksästä iltapäivään varttia vaille neljään. Palvelu on ilmainen, ja se on tarkoitettu kaikille.

3)      Mitä apua on koulutusneuvonnasta ja minkälaiset ihmiset siitä hyötyvät?

Koulutusneuvojalle on hyvä tulla aina, kun miettii koulutusta ja siihen liittyy kysymyksiä. Koulutusneuvoja auttaa pohtimaan, mille alalle asiakas haluaisi pyrkiä, mihin oppilaitokseen kannattaisi hakeutua ja millä tavalla voisi järjestää oman toimeentulonsa opiskelujen aikana. Esimerkiksi asiakas voidaan ohjata tutustumaan haluamaansa oppilaitokseen sekä kyselemään raha-asioista KELAan. Koulutusneuvonnassa voidaan asiakasta neuvoa hakemaan jotakin uutta itselleen. Asiakkaan kanssa etsitään koulutusmahdollisuuksia ja koulutusvaihtoehtoja. Annan materiaalia asiakkaan mukaan. Koulutuksen rahoituskin käydään läpi ja maksajille esitetään lisäkysymyksiä, jos asiat eivät selviä.

Jos asiakkaalla on terveydellisiä tekijöitä tai hän haluaa selvittää perusteellisesti oman soveltuvuutensa alalle, neuvon hakeutumaan ammatinvalinnan ohjaukseen – Lohjalla Sari Valavuorelle ja Vihdissä Leena Rantalalle. Kaikenlaiset ihmiset hyötyvät koulutusneuvojasta. Toiset tarvitsevat enemmän ja toiset vähemmän tukea.

Suurin osa koulutusneuvonnan asiakkaista on aikuisia. Joukossa on alanvaihtajia, sillä omalla alalla ei välttämättä ole töitä tarjolla tai ihmiset ovat kyllästyneet vanhaan ammattiinsa. Lisäksi terveydelliset seikatkin voivat olla kyseessä. Koulutusneuvontaan tulee myös ihmisiä, jotka haluavat lisää omaan työhönsä liittyvää koulutusta parantaakseen omaa ammattitaitoaan. Ihmiset voivat joskus hakea elämäänsä sisältöä kokeilemalla jotain uutta, mutta toisinaan he saattavat myös palata vanhaan työhönsä tai hakeutua uudelleen opiskelemalleen alalle.

Työelämä on kiireistä ja paineet ovat kasvaneet. Ihmiset pitävät paussia työstään, kun he ovat kokeneet liikaa paineita. Monet piristyvät, kun he menevät opiskelemaan virkavapaan aikana.

4)      Mitä koulutusneuvoja tekee asiakkailleen, kun he tulevat vastaanotolle?

Aluksi lähden liikkeelle asiakkaan haastattelusta: onko asiakas työtön, opiskeleeko vai onko hän työssä? Tärkeää on tietää asiakkaan perhe- ja rahatilanne sekä minkälainen mahdollisuus asiakkaalla on lähteä opiskelemaan. Lisäksi haastattelussa kysyn, minkälaisia ovat asiakkaan peruskoulutus, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Ihmiset tavallisesti ovat jo ajatelleet, mistä lähdetään liikkeelle.

Toisinaan harrastuksetkin voivat olla uuden ammatin etsimisen pohjalla. Erityisesti pitkäaikainen harrastus saattaa innostaa etsimään uutta uraa kyseiseltä alalta. Asiakas on voinut harrastaa tällöin esimerkiksi puutöitä, vapaaehtoispalokunta- tai ensiaputoimintaa, ja jos asiakas on jo käynyt paljon näihin aloihin liittyviä kursseja, hän saattaa haluta tehdä harrastuksesta ammatin.

Kuitenkin lähtökohtaisesti harrastus on hyvä pitää harrastuksena, koska aina harrastuksesta syntyvä ammatti ei välttämättä elätä ihmistä. Vapaa-aikana kannattaa hankkia voimavaroja ja energiaa, jotta jaksaisi tehdä sitä vähän ”tylsempää” työtä.

Palokunta- ja ensiaputoiminta on ollut pohjana niillä asiakkailla, jotka haluavat hoitoalalle, poliisiksi tai lääkäriksi. Näitä asiakkaita toisinaan on ja heitä tarvitaankin, sillä he ovat jo kiinnostuneet valitsemastaan uudesta ammatista. Tärkeää uuden ammatin hankkimisessa on se, että aloittaa suunnittelemisen ajoissa.

5)      Minkälaisia asioita sisältyy työpäivääsi?

Asiakkaiden tapaaminen vie suurimman osan työpäivästä. Vastaan myös sähköposti- ja puhelinkyselyihin. Pidän koulutusneuvonnan hyllyjä ajan tasalla ja laitan sinne postitse saapuvia oppilaitosten esitteitä näytille. Nykyään paperia ei tulosteta hyllyihin, sillä oppilaitosten kotisivuilta löytyy yhä enemmän kattavaa informaatiota asiakkaan hakemasta alasta tai mielenkiinnon kohteesta. Näin myös kestävän kehityksen linja toteutuu, kun paperikuormitus pienenee.

Välillä saatan suunnitella erilaisia ryhmiä, esimerkiksi aikuiskoulutukseen liittyviä informaatiotilaisuuksia. Joskus luonani käy kouluryhmiäkin. Selailen lehdistä ylipäätään uutta ja ajankohtaista tietoa, koulutusilmoituksia ja sen sellaisia, joita sitten laitan ilmoitustaululle ihmisille nähtäville. Aikaa pitäisi jäädä vielä koulutusoppaisiin tutustumiseen. Joskus tästä tehtävästä luistaa, kun aikaa on vähän. Teen paljon yhteistyötä virkailijoidemme kanssa, esimerkiksi kuntoutusneuvojan ja ammatinvalinnan ohjaajan Sari Valavuoren kanssa.

6)      Mitä sinä et tee työssäsi?

En lähde antamaan asiakkaalle suoraa vastausta, mitä hänen pitäisi tai mitä hänen tulisi tehdä. Annan tietoa, koulutusneuvontaa, kerron vaihtoehdoista ja vertailen niitä heidän kanssaan. Joku pettyy, kun en anna valmista vastausta, mitä pitää tehdä. Asiakkaan pitää itse tehdä omat päätöksensä ja ratkaisunsa. Kovin moni asiakas niin ei kuitenkaan toivo.

En myöskään arvioi soveltuvuutta alalle. Jos asiakas tahtoo miettiä soveltuvuuttaan tietylle alalle, ohjaan häntä eteenpäin ammatinvalinnan ohjaajalle tai jonnekin muualle.

7)      Onko työstäsi tullut ihmisille harhakäsityksiä ja jos on, minkälaisia ne ovat?

Erityisiä harhakäsityksiä työstäni ei ole ihmisille tullut, joskin joskus on erehdytty luulemaan minua ammatinvalinnan psykologiksi. Joskus asiakas on odottanut perusteellista palvelua minulta, niin että kaikki olisi pitänyt tehdä valmiiksi hänen eteensä. Se ei ole tässä tarkoitus vaan ohjata asiakasta hakemaan tietoa.

Toiset tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset. Lisäksi jos ihminen aikoo mennä opiskelemaan, hänen on pystyttävä hakemaan itse tietoa ja ottamaan yhteyttä oppilaitokseen.

Jos tilanne niin vaatii, voin asiakkaan luvalla konsultoida ammatinvalinnan psykologia ja mahdollisesti ohjata hänet tämän luokse. Ammatinvalinnan psykologin puheille saattavat johtaa asiakkaan terveydelliset tekijät, oppimisvaikeudet tai epävarmuus omasta soveltuvuudesta alalle sekä se, jos ihminen haluaa niin tai jos itse olen epävarma kyseisen asiakkaan tilanteen kanssa.

8)      Minkälaisia asioita otetaan huomioon, kun vastaanotollesi tulee erityisryhmän ihminen, esimerkiksi autisminkirjoon kuuluva tai Asperger-henkilö?

Yleensä kun asiakas tulee vastaanotolle, en tiedä hänestä mitään, ellei hän ole kenenkään lähettämä. Pyrin palvelemaan asiakasta parhaan mahdollisen mukaan. Jos minusta tuntuu, ettei vuorovaikutus tai muu asia toimi asian hoitamisessa, tällöin tiedustelen asiaa ammatinvalinnan psykologilta asiakkaan luvalla.

Asiakkaan ei ole pakko kertoa edes nimeänsä minulle, koska tämä on avoin palvelu kaikille ihmisille. Jatkosta keskustelen ammatinvalinnan psykologin kanssa, jos tuntuu siltä, etten pysty etenemään asiakkaan kanssa vuorovaikutuksellisesti.

9)      Mitä kautta koulutusneuvojalle voi päästä asiakkaaksi?

Kuka tahansa voi tulla minulle asiakkaaksi. Ei tarvitse olla lähetettä eikä asiakkuutta muissa virastoissa. Voi vain tulla vaikkapa kadulta kävellen koulutusneuvojalle, jos koulutusasia tulee yhtäkkiä mieleen esimerkiksi jonkin muun asioinnin yhteydessä.

10)  Miten koulutusneuvojaksi pätevöidytään ja minkälaisia ohjeita haluat antaa alalle pyrkiville?

Jos haluaa koulutusneuvojaksi, kannattaa hankkia ainakin ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. Mitään muuta varsinaista koulutusta ei tähän ammattiin ole. Ala voisi olla sosiaalialaa, terveysalaa tai kasvatustiedettä. Koulutusneuvojan työssä oppii oikeastaan työtä tehden. TEM:llä järjestetään koulutusneuvojalle omia henkilökoulutuksia. Kurssit kestävät aina muutaman päivän. Jos on enemmän koulutusta, tällöin saa myös ymmärrystä koulutussysteemin rakenteesta ja pystyy sitä asiakkaalle neuvomaan.

Meitä koulutusneuvojia on vähän, ja virkojakin on vähän. Niinpä työssä vaaditaan omatoimisuutta ja yhteistyökykyä. Täytyy tulla toimeen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, lukea lehtiä ja selvittää, mitä uusia työhön ja ammattikoulutukseen liittyviä asioita on olemassa. Messuilla myös käydään tutustumassa ja ottamassa tietoa. Tarvitaan myös uteliaisuutta sekä kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja ihmisiin.

11)   Ohjataanko erityisryhmän ihmisiä heikosti vastaanotollesi? Jos mielestäsi ohjataan heikosti, mistä sellainen voisi johtua?

Meillä käy erityisryhmien opiskelijoita opettajien kanssa. He tutustuvat ammatinvalinnan ohjaukseen ja koulutusneuvontaan, ja yhdessä esittelemme tarjoamiamme palveluja. Erityisryhmien opettajat ovat hyvin päteviä ja tietoisia työvoimatoimiston palveluista. He tekevät tiivistä yhteistyötä ammatinvalinnan ohjauksen kanssa, eikä tällöin koulutusneuvojaa välttämättä tarvita. Satunnaisimmin tulevat sellaiset henkilöt, jotka eivät ole missään oppilaitoksessa kirjoilla. Kuitenkaan heistä minulla ei ole selvyyttä, kuka tai mikä taho on heitä ohjannut.

Keskuspuiston ammattiopiston ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä valmentava sekä ohjaava ryhmä käyvät aina säännöllisesti työvoimatoimistossa tutustumassa sen tarjoamiin palveluihin.

12)  Voisiko sitä tilannetta parantaa ja antaa enemmän tietoa erityisryhmän ihmisten ulottuville?

Tokihan aina koulutusneuvonnasta voisi tiedottaa enemmän, mutta meillä täällä Länsi-Uudellamaalla ammatinvalinnan ohjaus on enemmän yhteyksissä erityisryhmien oppilaitoksiin ja hoitotahoihin. Niinpä näissä tapauksissa ammatinvalinnan ohjaus on aika keskeinen palveluntarjoaja heille.

13)  Terveisiä Puoltajan lukijoille.

Tervetuloa tutustumaan oman alueen työ- ja elinkeinotoimiston työ- ja ammattitietopalveluihin. Työvoimatoimiston nettisivuilla on tietoa näistä palveluista (www.mol.fi). Valitettavasti kaikissa toimistossa ei koulutusneuvojia enää ole, mutta koulutus- ja ammattiasioissa voi soittaa valtakunnalliseen Koulutuslinjan numeroon  010 19 4901.