Ammattiesittelyssä: Ammatinvalinnan psykologi Sari Valavuori

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: MeriHevonen

Kuva: MeriHevonen

Kertoisitko hieman itsestäsi?

Olen 42-vuotias ammatinvalintapsykologi ja työskentelen Länsi-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa Lohjalla. Sain ensimmäisen vakituisen työni valmistumisen jälkeen Pudasjärven työvoimatoimistosta Pohjois-Suomessa, jossa toimin kolmisen vuotta ja siirryin sieltä sitten samoihin tehtäviin tänne Lohjalle. Olen tässä välillä kuitenkin hankkinut osaamista kuntoutuspsykologin ja työ- ja organisaatiopsykologin tehtävistä työskentelemällä kuntoutumiskeskuksessa ja Suomen Urheiluopistolla; Lohjalle palasin vuoden 2007 alussa.

Pidän todella paljon työstäni, kun saan kohdata kaikenlaisia ja kaiken ikäisiä ihmisiä. Valtaosa on ammatinvaihtajia.  Työni on monipuolista ja saan olla paljon tekemissä yhteystyötahojen kanssa. Kaikki päivät ovat uusia. Työni on itsenäistä. Kuitenkin toivoisin kollegan olevan lähempänä, sillä lähin kollega on Karkkilassa.

Karkkilalaisen kollegan kanssa tapaamme pari kertaa vuodessa ja mietimme töitämme yhdessä. Lähinnä olemme yhteyksissä sähköpostitse sekä puhelimitse ja keskustelemme asioista tarvittaessa yhteisissä tapaamisissa.

Mitä tarkoittaa ammatinvalinnan ohjaus?

Ammatinvalinnanohjauksen tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta hänen miettiessään, mille alalle soveltuisi parhaiten, mitkä hänen kiinnostuksensa ovat, miten alalle voi päätyä (työn/koulutuksen kautta), mitkä ovat hänen vahvuutensa ja mitä asioita ja osaamisia ehkä tulisi kehittää, jotta alavalinta toteutuisi. Ohjaus on vapaaehtoista ja vieläpä ilmaista palvelua, jota työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat kaikille halukkaille; ei siis tarvitse olla työnhakijana.

Minkälaisissa asioissa ammatinvalinnan ohjauksesta on apua?

Silloin, kun ihminen miettii yllä olevia asioita tai esim. on jo koulutuksessa, mutta ei ehkä selviä opinnoistaan tai kokee, ettei ala olekaan sopiva ja haluaa vaihtaa. Voi myös olla töissä oleva ihminen, joka haluaa miettiä lisäkouluttautumista, työpaikan vaihtamista tai kokonaan uutta alavalintaa esim. kokiessaan mielenkiinnon kohteittensa vaihtuneen tai halutessaan lisää haasteita. Usein asiakkaillani on se tilanne, että terveydellisistä syistä he eivät voi jatkaa nykyisessä työssään ja heidän täytyy miettiä, mitä muuta voisi tehdä. Ohjauksesta on apua silloin, kun ihminen miettii, mihin työhön tai koulutukseen olisi soveltuvin.

Mitä ammatinvalinnan psykologi tekee asiakkaille, jotka tulevat vastaanotolle?

Ensimmäinen kerta menee yleensä tilanteen kartoittamiseen. Varatessaan aikaa to imistostamme asiakas saa esitietolomakkeen, jonka hän täyttää ja sen jälkeen käydään muun muassa sen tietoja läpi. Mitä on tehnyt aikaisemmin, mitä kouluja käynyt, millä menestyksellä, mitkä asiat, tekemiset, harrastamiset kiinnostaa ja sovitaan siitä mikä on yhteinen tavoitteemme ja millä tavoin siihen edetään. Hyödynnetäänkö ohjauksellisia testejä, työkokeilua, koulutuskokeiluja, tutustumiskäyntejä, lääkärikonsultaatioita tai muita vastaavia. Kartoitetaan, haluaako asiakas hakeutua koulutukseen vai suoraan työelämään.

Lohjalla tehdään yhteistyötä paljon psykiatrian poliklinikan, sairaalan ja terveyskeskuksen kanssa, mutta eniten psykiatrian poliklinikan kanssa. Tavallisimmin asiakas hakee tällöin selvitystä omasta terveydentilastaan. Terveydenhoidon organisaatioiden kanssa on paljon yhteispalavereita, joissa mietitään yhdessä tilanteita, joihin asiakkaat ovat päätyneet.

Esitietolomake sisältää siis perustiedot kuten nimi, osoite ja henkilötunnus. Lisäksi siinä ilmenee asiakkaan aikaisemmat koulutus- ja työkokemustiedot, jotka rekisteröidään työvoimatoimiston tietojärjestelmään. Lisäksi voidaan täyttää suostumuskaavake, jos tarvitsee olla yhteistyössä lääkärin tai muun sellaisen kanssa.

Minkälaisia testejä tehdään ammattien ja työn kartoittamiseksi?

Lähinnä testejä, joiden avulla selvitellään, millaiset asiat ja tekemiset ovat ihmiselle merkityksellisiä, millaisia tarpeita hänellä on (esimerkiksi auttamisen halu, johtamisen tarve ja järjestelmällisyys). Tähän kuuluu myös, millaisena asiakas pitää itseään, mitkä ammatit kiinnostavat ja millainen on hänen työtyylinsä. Mikäli on arvelua, että asiakkaan oppimisvalmiuksia olisi hyvä tarkentaa voi hän tehdä ns. kykytestejä, joissa tehdään määrätyssä ajassa esimerkiksi kielellisen puolen tai matemaattisen puolen tehtäviä ja tuloksia verrataan muihin samanikäisiin käyttämällä tilastoja. Testit ovat psykologisia, eikä niitä näy tai ole netissä.

Ammatinvalinnan psykologin testit antavat vahvaa viitettä myös oppimisvaikeuksille. Niinpä testeissä voidaan nähdä oppimisvaikeus tietyllä oppimisalueella. Ihmiset itse tiedostavat, mitkä asiat ovat heille vaikeita.

Työvoimatoimistolla toimii konsultoiva neuropsykologi, joka tekee laajemmat 4-5 tuntia kestävät testit. Testejä on erilaisia, ja oppimisvaikeuksia kartoitetaan niiden kautta laajemmin. Näiden tarkoituksena on selventää asiakkaalle itselleen, mistä tietyt vaikeudet voivat johtua, ja näin asiakas pystyy antamaan nimen omille asioilleen.

Saatujen testitulosten pohjalta on helppo ohjata asiakas terapiaan ja kuntoutukseen sikäli, kun hän on itse halukas menemään niihin. On myös olemassa oppilaitoksia, joissa järjestetään erityisopetusta sekä otetaan oppimisvaikeudet huomioon. Esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivä asiakas voitaisiin sijoittaa toivomuksesta pienryhmään. Hänelle myös kartoitetaan oppilashuollon tarve opintojen etenemisen tueksi. Vastaanottavaan oppilaitokseen voidaan lähettää asiakkaan testitulokset, hänen suostumuksellaan. Tällöin oppilaitoksessa voidaan huomioida oppimisvaikeus paremmin ja räätälöidä opinnot kulkemaan tietyllä kaavalla.

Mitä ammatinvalinnan psykologi ei tee työssään?

Ammatinvalintapsykologi ei anna terapiaa huolimatta psykologin ammatista, ei päätä asiakkaan puolesta eikä diagnosoi. Kuitenkin kerrotaan asiakkaan kyvyistä ja va hvuuksista, joita hän voisi hyödyntää työelämässä, opiskelussa tai tulevassa ammatissaan. Ammatinvalinnan psykologi ei ole myöskään lääkäri.

Minkälaisia asioita otetaan huomioon ammatinvalinnassa, jos vastaanotollesi tulee AS-henkilö tai autismin kirjolainen?

Käydään läpi sitä, miten asiakas itse kokee asian ja onko sen kanssa sinut, milloin asia on todettu, onko syytä selvitellä asiaa uudelleen nykypäivän valossa esimerkiksi testien ja keskustelun valossa, mitä tuen muotoja asiakas tarvitsee ja miten asiat kyseisellä asiakkaalla ilmenevät. Katsotaan myös, minkälaiset oppimisvalmiudet nuorella asiakkaalla on. Tiedustellaan, haluaako asiakas apua ja tukea todettuun asiaan. Onko suunniteltu oppilaitos mahdollinen tarjoamaan riittävän tuen, saako asiakas kuntoutusta tai hyötyisikö siitä jne. Yleensä huoltajat ovat ainakin alkukeskusteluissa mukana riippuen toki asiakkaan iästä.

Nuoren asiakkaan ongelmana on erityisoppilaitosten kaukainen sijainti. Lohjalla erityisopetus on hyvää ja osataan yhä paremmin ja aiemmin puuttua asioihin. Kaikki erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevat nuoret käyvät koulutuskokeilussa tai VALAS-ryhmässä. Näissä ryhmissä saadaan valmius tulevaisuuden suunnitelmille. Kaikilla oppilaitoksilla on halua tukea erityisoppilaita, mutta resurssien puutteessa oppilaitokset eivät voi huomioida hyvin erityisopetuksen tarvetta.

Nuoret pelkäävät paljon leimautumista erityisopetuksessa olemisen vuoksi, kun halutaan olla samankaltaisia toisten nuorten kanssa. Niinpä tämä on se seikka, että erityisoppilaitoksiin ei hakeuduta ja toisaalta sosiaaliset paineet lähi-, ystävä- ja tuttavapiireissäkin voivat olla kovat. Nuorille voi tulla esille kysymyksiä, miksi hänen kohdallaan toimitaan näin ja miksi hänen on pakko mennä opiskelemaan kauemmaksi, kuin ikätoverinsa heidän sijoittuessaan lähimpään kouluun.

Erityisopetukseen kannattaisi ehdottomasti panostaa, jotta nuori ei syrjäydy yhteiskunnasta. Myös integrointi ikätovereiden kanssa jo peruskoulussa auttaa syrjäytymisen ehkäisyyn. AS-nuoren ja autisminkirjolaisen perheelle myös annetaan tukea, jotta nuorta vaivaavat asiat pystyttäisiin kohtaamaan helpommin.

Mitä kautta ammatinvalinnan psykologille pääsee asiakkaaksi?

Kaikki voivat hakeutua asiakkaiksi, mutta koska resurssit ovat erittäin rajalliset, on esim. Lohjalla toimittu niin, että koululaisohjauksen hoitavat pääosin koulujen oppilaanohjaajat, ja se toimii hyvin, kun on osaavat henkilöt. Mikäli opiskelijalla on tarvetta psykologisempaan selvittelyyn alavalinnan suhteen, oppilaanohjaajat ottavat yhteyttä minuun, jolloin sovitaan ajasta.

Muutoin voi olla yhteydessä suoraan minuun puhelinajallani joka päivä klo 9-9.30 tai koulutusneuvojaamme Aija Veiksolaan, joka haastattelee asiakasta (joskus asiakas pärjää jo koulutusneuvonnan tiedoilla), lähettää esitietolomakkeen ja hoitaa ajanvarausta. Koulutusneuvoja on paras vaihtoehto lähestyä ammatinvalinnan ohjausta. Lohjalla jono on n. 3 kk. Osalla paikkakunnista on tietty aika, jolloin voi soittaa ja varata ajan.

Usein ihmisillä on ala selvillä, mutta ei tiedä oppilaitoksen sijaintia. Koulutustietoja ja rahoitusoppaita saadaan jo koulutusneuvojalla. Jos ala on vielä hakusessa, asiakas voi tulla jonoon ammatinvalinnan ohjaukseen. Nopeimmin poimitaan nuoret, jotka tähtäävät tiettyihin yhteishakuihin kuten yliopistoon.

Vajaakuntoiset ihmiset ammatinvalinnan ohjauksessa: Vajaakuntoisten asiakkaiden kanssa voidaan tehdä tutustumiskäyntejä esimerkiksi haettaviin oppilaitoksiin, järjestää mahdollisuus koulutuskokeiluun ja valmentavalle vuodelle. Nämä tulevat tärkeään rooliin, koska vajaakuntoiselle mietitään sopivaa koulutusta ja onko minkälaiset oppimisvalmiudet. Valtaosalla ammatinvalinnan psykologin asiakkaista on sellaisia, joilla on taustalla terveydellinen seikka tai oppimisvaikeuksia. Harmittelen, kun ihmiset eivät hakeudu ammatinvalintaan sen pitkän jonon vuoksi.

Ammatinvalinnan ohjaus – matalan kynnyksen paikka: Kaikkein matalin kynnys on koulujen yhteydessä toimiva opinto-ohjaus ammatinvalinnan suhteen. Erityisesti nuorilla saattaa olla kynnyskysymys ja suuri askelma tulla työvoimatoimistoon asioimaan. Mielestäni nuorten tapaamiselle voisi olla hedelmällisempää tavata muualla kuin työvoimatoimistossa sen virallisuuden ja pöydän ääressä istumisen vuoksi. Nuorten palveluun ja tukemiseen erikoistunut Linkki toimii Lohjalla, ja sen kautta on oikeastaan helpointa hakeutua ammatinvalinnan ohjaukseen. Niinpä Linkin kautta minulle ohjautuu paljon nuoria asiakkaita.

Matalan kynnyksen paikkoja on hyvä ja tärkeää olla olemassa, koska ne ovat virastoja helpommin lähestyttävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi klubitalot ja vastaavat.

Minkälaisia väärinkäsityksiä työnkuvastasi on olemassa?

Joskus tosiaan ajatellaan, että annan terapiaa tai teen valintoja asiakkaan puolesta. Toisinaan törmään ajatukseen, että annan asiakkaalle lääkkeitä, näen asiakkaan pään sisään ja teen diagnooseja. Joskus vielä törmää ajatukseen, että olisi joku testi ja kun vaan tekee sen, niin siitä näkee mihin kannattaa hakea. Ihmistä ei voida lukea, kuin avointa kirjaa eikä koskaan pidä unohtaa ihmisen itsensä parasta asiantuntijuutta omasta elämästään.

Miten ammatinvalinnan psykologiksi pätevöidytään ja minkälaisia neuvoja antaisit alalle pyrkivälle?

Ammatinvalintapsykologina voi toimia laillistettu psykologi, joka on valmistunut psykologian maisteriksi yliopistosta. Lisäksi työvoimahallinnossa on oma sisäinen koulutusjärjestelmä, jossa nimenomaan kaikki asiakaspalvelutyötä tekevät koulutetaan. Tämä koulutus on sellainen kokonaisuus, joka antaa lisäpätevöitymistä työhön.

Alalla tarvitaan ihmisiä, joita kiinnostavat ihmisten psyykkinen toimintamekanismi, miten ihmiset valitsevat asioita ja mitkä asiat kiinnostavat. Työvoimatoimistossa nähdään kaikki asiat ensimmäisenä, esimerkiksi talouden heikkeneminen asiakkaalla. Jos haluaa tehdä monipuolista verkostotyötä ja olla aitiopaikalla ihmisen elämässä, toivotan tervetulleeksi alalle.

Saavatko autisminkirjolaiset ja AS-henkilöt heikkoa palvelua Suomessa ja jos saavat niin miksi?

Voi olla, että palvelu on joskus heikkoa, koska voi olla, ettei soveltuvia palvelumuotoja ole paljon tarjolla ainakaan omalla kotipaikkakunnalla. On myös merkityksellistä, miten ja milloin diagnoosit on tehty ja onko ihminen itse sisäistänyt sen. Toki tietoa tarvitaan lisää ja verkostoyhteistyötä nimenomaan.

Kuntoutuspuolella resurssit ovat pienet ja niukat myös rahallisesti. Monet autisminkirjolaiset ja AS-henkilöt hyötyvät COACHH-ohjelmasta, eikä kotipaikkakunnalla välttämättä ole resursseja siihen. Niihin tarvittaisiin rahaa, jotta pystyttäisiin palkkaamaan osaavia ihmisiä. Alalla on paljon osaavia ihmisiä Suomessa. Kuntoutuksesta pitäisi hyötyä jo siinä vaiheessa, kun vielä asutaan kotona ja pystytään pitämään kotia nuorelle omana ponnahduslautana, jos ei omalla paikkakunnalla ole olemassa erityisoppilaitoksia. Tällä voitaisiin turvata positiivisempi nuoruus ja aikuisuus erityisnuorelle.

Miten tilannetta voitaisiin parantaa, jos epäkohtia on?

Pitäisi antaa resursseja kuntoutukseen ja opintojen tukimahdollisuuksiin. Valmennuspuolen pitäisi ehdottomasti saada lisää resursseja ja tukea. Pitäisi tehdä verkostotyötä: kun esim. nuori on tuen piirissä ja lähestyy ammatinvalintaikää, on hienoa, jos sieltä voidaan olla suoraan yhteydessä paikalliseen ammatinvalintapsykologiin.

Tiedottamista pitäisi olla lisää neurovaikeuksista ja samaten niistä pitäisi kouluttaa ihmisiä. Kun tiedotus lisääntyy, varojakin voidaan paremmin kohdentaa esimerkiksi vertaistoimintaan erityisnuorten kohdalla. Nimenomaan onnistumiset ja niiden kokemukset pitäisi tuoda esille paremmin. Nämä ovat hyviä seikkoja ihmiselle itselleen, mutta myös laajemminkin.

Lopputerveiset

Aina kannattaa ottaa yhteyttä ja selvitellä, voisiko tästä palvelusta olla itselle hyötyä ja ellei niin ehkäpä saa ohjantaa, ideoita jonnekin muuhun suuntaan. Kannattaa käydä www.mol.fi-sivustolla ja yleensäkin olla mahdollisimman avoin eri vaihtoehdoille.

Kaikkea hyvää tähän kevääseen. Teette tärkeää työtä.  Ottakaa asioita esiin, puhukaa, ottakaa yhteyttä. Tällöin osataan ohjata asioita eteenpäin. Kannustan myös ihmisiä olemaan rohkeana.