Kokemuksiani Alexander-tekniikan opiskelusta

, , Kommentointi suljettu.

luento Alexander-tekniikasta

Lohjan Emppipäivien luento Alexander-tekniikasta

Kiinnostuin Alexander-tekniikasta ja olen opiskellut sitä vuoden 2011 keväästä. Aiempi tietotekniikka-alan työ ja harrastus ovat aiheuttaneet ajoittain jaksamisongelmia. Tutustuin alun perin Alexander-tekniikkaan etsiessäni tietoa niskan jumittamiseen ja päänsärkyongelmaan sekä ratkaisuihin miten huolehtia hyvinvoinnistani. Nyt marraskuussa 2012 sain ensimmäisen vuoden opintoni valmiiksi Alexander-tekniikan opettajakoulussa. Koulutus on kaikkiaan kolmivuotinen.

Alexander- tekniikan perustaja, Mathias Alexander syntyi 1869 Tansaniassa. Muutettuaan Australiaan M. Alexander lausui Shakespearen tekstejä aikana ennen kuin sähköiset äänentoistolaitteet olivat yleisessä käytössä. Hän alkoi kärsiä kurkun käheydestä. Poikkeuksellisen kekseliäänä ihmisenä M. Alexander tutki itseään peilistä ja harjoitellessaan keksi ongelmiensa johtuvan asentotottumuksista. Hän myös ymmärsi, että päästäkseen lausumisongelmistaan eroon hänen piti ennemmin luopua vanhoista huonoista tottumuksistaan inhiboimalla, eli estämällä ne tietoisesti, eikä niinkään yrittämällä tehdä jotain. Tämän pohjalta Alexander kehitti Alexander-menetelmän. Se on yleinen oppimismenetelmä kaikkeen, missä ihminen käyttää kehoaan ja aivojaan. Luonnollinen ryhti ja täydessä mitassa oleminen ovat sen yleisimmät sovelluskohteet. Alexander-tekniikan opiskelija voi havainnoida omia tottumuksiaan ja harkita, vaikuttavatko ne edullisilta hänen hyvinvointinsa kannalta. Havaintojen pohjalta hän voi valita uusia keinoja toimia.

Alexander-tekniikkaan kuuluu luonnollisen ryhdin ja luonnollisen ryhtimekanismin löytäminen. Kun opiskelussa etenee pidemmälle, voi löytää mahdollisimman kevyen tavan kävellä ja olla pystyasennossa. Harjoittelemme paljon myös tuolityötä, istumista ja nousemista tuolista sekä luontaista istumista. Tämä auttaa huolehtimaan selästä. Istuessamme alas tuoliin ajattelemme silti suuntausta ylöspäin, jotta ette vetäydy kasaan istuessamme. Alexander-tekniikan opiskelu on kehittänyt paljon tasopainoani, ja olen myös harjoitellut tasapainolaudalla. Osalla Aspergerin syndroomaisista kömpelyyden kokeminen ei johdu tasapainoaistista vaan jännityksestä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa sekä ajatuksen kömpelyydestä.

Keveys liikkumisessa auttaa jaksamaan arjessa. Tietokoneen ääressä taipumus nojata eteenpäin kohti näyttöä voi olla hyvin voimakas tottumus, eli näytössä on imua, joka saa helposti unohtamaan kehotietoisuuden. Sitten asento voi huonontua lisää, kun on koneen äärellä pidempään päivän mittaan. Syvyysnäön eli stereonäön tutkiminen on ollut yksi minua kiinnostava aihe viime kuukausina.

Kävin lapsena karsastusleikkauksissa noin seitsemän vuoden ikäisenä eikä yhteisnäkö silmissäni ole kehittynyt normaalisti. Parilla sukulaisellani on myös sama oire ja se on todennäköisesti periytyvää. Olen Alexander-tekniikan opiskelun yhteydessä tutustunut myös Bates-metodiin ja opetellut herättelemään yhteisnäköäni. Kun silmien yhteisnäkö toimii ja tilan tajuni paranee, näen selkeämmin ja syntyy myös hauska vaikutelma, jossa huomaan ihmisillä ja esineillä ääriviivat.. Siis ihmisten ja esineiden suhteet ympäristöön erottuvat kolmiuloitteisenpina ja se saa vaikutelman ääriviivoista aikaan. Vanhan tottumuksen mukaisena käytän lähinnä oikeaa silmääni ja vasen on laiskempana, mutta se saa ryhtini huononemaan eli pääni kääntyy hieman vasemmalle kallelleen. Yhteisnäön käyttö vaatii totuttelua ja väsyneenä tulee usein palattua siihen, että vasen silmä on laiska, mutta harjoittelun myötä yhä vähemmän. Yhteisnäön aktivoinnista löytyy myös mielenkiintoinen kertomus Oliver Sacksin kirjassa Kirjailija joka kadotti kirjaimet nimellä Stereo-Sue.

Monilla aspergereilla on taipumusta puhua esimerkiksi monotonisella tai pidätellyllä äänellä.Useinhan asseilla voi olla tavallista vaikeampi tulkita toisten ihmisten reaktioita, mikä opettaa varomaan voimakasta tunneilmaisua. Luin keväällä 2011 hengityksen, äänenkäytön ja tunteiden vapauttamisesta Päivi Sarasteen kirjasta Suuntana vapaus. Se pohjautuu Alexander-tekniikkaan. Kirjan ideat saivat minut opettelemaan äänenkäytön vapauttamista. Sitä voi harjoitella esimerkiksi lukemalla ääneen kirjoista tai lausumalla pitkiä vokaaleja eri sävyillä virtaavasti. Tässä luovuuteni pääsee usein irti, ja olen yllätykseksi oppinut kaikenlaisia ääni-improvisaatioita. Ehkä minulta löytyy erityislahjakkuutta imitaatioon, ainakin se tulee silloin tällöin esiin.

Emppipäivillä Lohjalla kysyttiin, mitä voi tehdä itsenäisesti jos haluaa kokeilla hieman Alexander-tekniikkaa kotona. Käytännössä kokenut opettaja on tarpeen, mutta itse aloitin siten, että jos puhelin soi, odotin pienen hetken ennen kuin menin vastaamaan. Valitsin myös millä asenteella vastaisin. Jos olisin aluksi vaikka ärtynyt tai jännittynyt, vastaisin kuitenkin ystävällisellä asenteella. Laitoin myös kellon soimaan välillä ja odotin pienen hetken ennen kuin valitsin, miten pian menisin kellon luo. Tuollaiset tilanteet ovat hyviä harjoitellessa inhibitionia hosumista vastaan. On ns. valinnan tilaa sen suhteen miten toimia, vaihtoehtoja kun löytyy yleensä useita. Pysähtyminen hetkeksi on tärkeä harjoitus. Esimerkiksi kiirehtiessä linja-autoon voi pysähtyä lyhyeksikin hetkeksi ja katsella ympärilleen, mitä tärkeää on mahdollisesti tehtävä ennen lähtöä tai voiko jo lähteä suoraan. Tuollainen harjoittelu auttaa muistamaan asioita paremmin ja vähentää keskittymisongelmia. Samoin jos ympäristö on vaikka meluisa työskennellessä, voi valita, ettei reagoi heti. Tarvittaessa voi valita eri keinoja keskittymiseen hosumatta.

Suuntaus tarkoittaa henkisiä ohjeita, joita ei tehdä tekemällä vaan antamalla itselleen ohjeena, yleensä ajatuksena. Tällaisia suuntauksia ovat esimerkiksi, että niska saa olla vapaa, suuntaus ylös ja eteen, jotta saa olla täydessä mitassa, hartiat saavat levetä. Niitä harjoittelemalla voi oppia olemaan täydessä pituudessa ja löytämään luontaisen ryhdin. Luontainen ryhti on eri asia kuin velttous tai väkisin ryhdistäytyminen käyttämällä liikaa lihasvoimaa. Kannattaa pyrkiä siihen, että on aina pienessä liikkeessä eikä jämähtäneenä, eli vältetään turhaa staattista jännitystä, joka kuormittaa.

Semi-supine on aktiivinen lepoasento. Semi-supinessa maataan selällään lattialla tai pöydällä polvet koukussa ja pään alla jotain, kuten tyypillisesti kirjoja, niin että niska saa olla vapaana. Kirjapinon korkeutta voi mm. kokeilla nielaisemalla, tuntuuko se miellyttävältä ilman palan tunnetta kurkussa.

Alexander-tekniikan opiskelu on edistänyt paljon hyvinvointiani ja tuonut omaa lahjakkuuttani esiin. Harvalla on mahdollisuutta opiskella Alexander-tekniikkaa vuotta ja saan olla siitä kiitollinen. Se on kiinnostanut minua paljon. Alexander-tekniikan opiskelun parhaita puolia on myös se, että jos kiinnostaa ja motivaatiota riittää, voi on aina harjoitella esimerkiksi bussipysäkillä eikä aika tule pitkäksi.

luento Alexander-tekniikasta

Teksti: Samu Kohtala
(oikoluku SP)

Kuvat: Saana

 

Suomen Alexander- tekniikan opettajasivusto

Kirjallisuutta Alexander- tekniikasta:

Saraste, Päivi (2006): Suuntana vapaus, Alexander-tekniikan perusajatuksia
Kingsley, Noel (2011): Vapaaksi selkäkivusta, hoida selkääsi Alexander-tekniikan avulla
Masterton, Ailsa: Alexander-tekniikka, pieni käytännön opas
F. Matthias Alexanderin kirjoja:
Man’s Supreme Inheritance
Constructive Conscious Control of the Individual
The Use of the Self
The Universal Constant In Living