Aspergeriudella moninaisia vaikutuksia työllistymiseen

, , Kommentointi suljettu.

Juha Ojaniemi ja Heta Pukki luennoivat aspergereille ”kipeästä” kysymyksestä, työllisyydestä. Piirros:Tuuli.

Heta Pukki ja Juha Ojaniemi puhuivat Empowerment-päivillä Asperger-henkilöiden työllistymisen vaikeuksista, aiheesta tehdyistä tutkimuksista, mutta myös mahdollisista ja jo toteutetuista ratkaisuista.

Heta Pukki muistutti Suomessa olevan AS-henkilöitä arviolta 0,7 – 1,1 % väestöstä, joka tarkoittaa 37 000 – 59 000 ihmistä. Suurin osa sopii Aspergerin tai ”korkeatasoisen autismin” kuvauksiin, joten heitä voi pitää vähintään osatyökykyisinä. Vertailun vuoksi hän mainitsi kehitysvammaisia olevan maassa osapuilleen 40 000 – 50 000 ja kuuroja 2800 – 5000.

Alan verrattain harvoista tukimuksista Pukki siteerasi Britannian vuoden 2000 kartoitusta, jossa yhteenvedonomaisesti tarkasteltiin 123:ea Asperger- tai HFA-henkilöä. Näistä 35 eli 28 % oli ansiotyössä. Vuotta myöhemmin Britanniassa tehtiin kysely autismijärjestöjen vanhemmille, mukana oli sadoittain perheitä. Kyselyn mukaan 6 % kaikista autismin kirjon aikuisista oli töissä ja 12 % AS/HFA-aikuisista oli töissä. Samaan aikaan vammaisten yleinen työllisyysaste oli 49 %. Heta Pukin mukaan enemmistö normaaliälyisistä AS/HFA-henkilöistä piti työllistymistä suurimpana ongelmanaan. Hän siteerasi Ignorance or Ineligible -raporttia, joka totesi tietoa autismi kirjon ihmisten tarpeista kyllä olevan saatavilla, mutta jostain syystä tätä tietoa ei ole osattu tai haluttu paikallistasolla käyttää.

Vuonna 2009 Britanniassa tehtiin taas erilainen kartoitus, jossa pyrittiin arvioimaan kaikkien yksityistalouksissa elävien 16 – 64-vuotiaiden autismin kirjon ihmisten määrä ja sosioekonominen tilanne. Diagnosoimattomia tapauksia seulottiin esille satunnaisotannalla valitusta joukosta; apuna oli Simon Baron-Cohenin kehittämä seulontalomake. Tässä tutkimuksessa eniten autismin kirjon häiriöitä todettiin niillä, joilla oli myös matala koulutustaso tai pienet tulot tai nämä yhdessä. Edelleen kirjon häiriöiden yleisyys oli yhteydessä asumiseen köyhällä alueella tai kunnan vuokra-asunnossa. Myös ”ekonominen inaktiivisuus”, toisin sanoen kotiäidin, opiskelijan tai työkyvyttömän asema oli yhteydessä autismin kirjon häiriöihin. Tässä kyselyssä autismikirjon edustajien erot valtaväestöön näyttäytyivät kuitenkin verrattain pieninä ja palkkatyöllisyysastekin oli yli 60 %.

Tuoreessa, vuoden 2010 brittitutkimuksessa taas todettiin vain 15 prosentin aikuisista autismin kirjon aikuisista olevan palkkatyössä. Heta Pukin mukaan tässä National Autistic Societyn selvityksessä saatiin selville, että joka kolmannella ei ollut lainkaan työtä tai oikeutta minkäänlaisiin korvauksiin. ”Huomattavan suuri ihmisryhmä on vailla oikeuksia tai palveluja synnynnäisten ominaisuuksiensa takia”, kommentoi Heta Pukki National Autistic Societyn tuloksia.

Yhdysvaltain osalta Heta Pukki viittasi Shattuckin johdolla 2012 tehtyyn 500 perheen haastattelututkimukseen, jossa huomattiin joka toisen erityisopetusta saaneen autismin kirjon nuoren olleen ilman työtä tai opiskelupaikkaa kaksi vuotta lukion päättymisen jälkeen. Neljä vuotta koulun päättymisen jälkeen 11 % oli yhä samassa tilanteessa. Ryhmänä autismin kirjon nuorten tilanne oli heikompi kuin niiden oppilaiden, joilla oli kehitysvamma, oppimisvaikeuksia tai kielellisen toiminnan häiriö.

Suomen osalta Heta Pukki toi esiin vuonna 2002 toteutetun KAUAS-hankkeen kyselyn. Siinä oli mukana 86 autismin kirjon aikuista, joista 62 haarukoitiin ”työvoimaan kuuluviksi”. Kolme AS-henkilöä, eli viitisen prosenttia vastanneista, oli palkkatyössä. Kaksi ilmoittautui työnhakijoiksi ja 15:n status oli epäselvä: toisin sanoen he eivät olleet sen paremmin työssä kuin työnhakijanakaan. Tätä pienen otannan tutkimusta ei Pukin mukaan kuitenkaan voi pitää luotettavana koko ihmisryhmän tilanteen kuvaajana.

Toinen pienehkö työllistymisen tutkimus tehtiin vuonna 2008 opinnäytteenä. Yhdeksän muissa Uudenmaan kunnissa kuin Helsingissä sosiaalialalla toiminutta työntekijää vastasi kyselyyn. Heidän asiakaskuntaansa lukeutui 53 yli 16-vuotiasta ”assia”. Näistä 23 oli työelämässä, 10 työ- tai toimintakeskuksessa, 4 avotyössä, 4 palkkatyössä tukitoimien turvin, 2 palkkatyössä itsenäisesti ja 3 työttömänä. Tätäkin kartoitusta Pukki piti kuitenkin vain suuntaa-antavana.

AS-henkilöiden työllistymistä kartoittavissa tutkimuksissa ongelmana on Heta Pukin mukaan se, että tutkittava joukko valikoituu aivan erityisellä tavalla: tutkittavat ovat kerätty tyypillisesti diagnosoivien tahojen, erityisopetuksen, kunnallisten vammaispalvelujen, säätiöiden tai yhdistysten kautta. Koska paremmin pärjäävät harvoin ovat yhteydessä näihin tahoihin, he ovat todennäköisesti aliedustettuina. Toinen tutkimuksia vaivaava pulma on kehäpäätelmäriski: lääkäri saattaa päätellä, että diagnoosia ei tarvita, jos asiakas edes jotenkuten pärjää työelämässä eli ”kliininen haitta” puuttuu. Tilannetta kartoittava tutkija taas ei tahdo löytää diagnosoituja työssäkäyviä millään ja Asperger näyttää estävän työssäkäynnin kokonaan. Edelleen Heta Pukki piti ongelmallisena haluttomuutta tarttua lievempiin, pitkän aikavälin työkykyä ja jaksamista uhkaaviin ongelmiin.

Pukki huomautti Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaneen useita työaiheisia hankkeita, joiden toteuttajina ovat olleet niin Autismisäätiö, Autismi- ja Aspergerliitto kuin Uudenmaan Vammaispalvelusäätiökin. Omalla tahollaan Työvoiman palvelukeskus Duuri ja Helsingin tuetun työllistymisen palvelut ovat tehneet omaa projektiaan autismin kirjon ihmisten palvelemiseksi jo lähes kahden vuoden ajan. Näiden toteutusten osalta Heta Pukki jäi kysymään missä ovat tulokset? Tukitoimien vaikuttavuuden osalta Suomessa ei Heta Pukin mielestä ole tehty minkäänlaista kartoitusta. Hankkeet ovat tyypillisesti keskittyneet operoimaan muutaman pilottiasiakkaan kanssa oman mallin luomiseksi tältä pohjalta. Toisaalta on keskitytty tuottamaan tiedotusmateriaalia ja kehittämään omien työntekijöiden osaamista. Esimerkiksi Autismisäätiöllä on Pukin mukaan tarjolla neljä erilaista työllistymisen tukipalvelua, mutta ei tietoa asiakkaiden määrästä tai onnistumisasteesta. Autismi- ja Aspergerliitto taas on julkaissut Työnhaun opaskirjan, mutta senkään käytöstä tai hyödyistä ei ole kerätty systemaattisesti tietoa.

Yhtenä ratkaisuna autisminkirjolaisten työllistymisen ongelmiin Pukki toi esiin maailmalta 2004 perustetun tanskalaisen sosiaalisen yrityksen Specialisterne. Sen liikeidea on autististen henkilöiden suhteellisten vahvuuksien hyödyntäminen. Nykyään jo viidessä maassa toimiva yritys suunnittelee levittäytyvänsä useisiin uusiin maihin, muun muassa Suomeen. 155 työntekijän joukossa oli noin kolme neljäsosaa AS-kirjon aikuisia. Specialisternen mallissa olennaisinta on stressin torjuminen satsaamalla työn suunitelmallisuteen, systemaattisuuteen ja ennakoitavuuteen.

Juha Ojaniemi kertoi ratkaisuista työllistymiseen.

Esimiestehtävässä IT-alan yrityksessä Netello Systemsissä toimiva Juha Ojaniemi muistutti osaavien työntekijöiden olevan työpaikan tärkeä voimavara, joiden löytämiseen ja pitämiseen kannattaa panostaa.

”Sopivuus ei kuitenkaan ole yksipuolinen asia”, hän muistutti. Työnantaja voi hänen mukaansa muokata työpaikkaa sopivammaksi yhä laajemmalle joukolle ihmisiä ja siten helpottaa sopivuutta puolin ja toisin.

Ojaniemi viittasi Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) aiemmin keväällä julkaisemaan kannanottoon, jonka mukaan monimuotoisuuden huomioiminen yrityksen käytänteissä vahvistaa työnantajakuvaa ja kasvattaa yrityksen mainetta, turvaa työvoiman saatavuutta, edistää työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta, sekä auttaa vastaamaan erilaisiin asiakastarpeisiin.

Juha Ojaniemi arvioi EK:n tuloksiin nojautuen, että taustoiltaan erilaisten työntekijöiden tietotaito voi auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään myös erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Siten on mahdollista saada uusia asiakkaita kiinnostumaan yrityksestä, sekä löytää uusia kontakteja, toimintatapoja ja näkemyksiä. ”Monimuotoinen työyhteisö lisää usein henkilöstön viihtyvyyttä. Kun henkilöstö voi hyvin, luovuus ja innovaatiot lisääntyvät. Työhyvinvointi näkyy yrityksesi tuloksessa”, Juha kiteytti: ”Työnantajakuva ja yrityksesi imago voivat parantua. Yrityksesi maine ja kiinnostavuus hyvänä ja vastuuntuntoisena työnantajana sekä monipuolisena osaajana kantaa kauas”.

Työntekijäjoukon monimuotoisuudella on Juha Ojaniemen mukaan luonteva yhteys työelämän laatuun ja tuottavuuteen. Avoimuus ja luottamus työyhteisössä lisääntyvät, kun jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteisten asioiden valmisteluun. Samalla henkilöstön osaamispotentiaali on mahdollista saada entistä parempaan käyttöön. Esimerkkeinä omasta yrityksestään Ojaniemi toi esiin tarjousgeneraattorin, edessä olevaa työviikkoa kirjallisesti ja visuaalisesti hahmottavan ”lukujärjestyksen” ja etätyön; periaatteellisia esteitä ei ole tehdä työtä vaikka sitten ulkomailta käsin.

Neuroepätyypillisen työntekijän eräs vahvuus on Juha Ojaniemen mukaan kyky toimia firman ”sisäisenä konsulttina”, koska hän pystyy havaitsemaan ja kehittämään uusia ja tuoreita näkökulmia totuttuihin käytäntöihin. Toisaalta esimerkiksi Asperger-henkilölle ominainen ”systeemiajattelu” sopii prosessien ja työyhteisönkin suunnitteluun. Edelleen Juha Ojaniemi lainasi Tony Attwoodin määritelmää Asperger-henkilöistä ja huomautti heidän luonteenpiirteisiin liittyvien rehellisyyden, suoruuden ja uskollisuuden olevan eduksi työelämässäkin. Samoin mutkattomuus, moraalin painotus ja kehittynyt oikeudentunto ovat oikein oivallettuina vahvuuksia. Muisti, mielikuvitus ja lahjakkuuden lajit, vaikkapa parhaimmillaan ainutlaatuinen visuaalisen hahmotuksen kyky, ovat nekin yrityksille ja organisaatiolle tuloksenteon välineitä.

Ongelmana autismin kirjon henkilöille ovat esimerkiksi työhönotossa ilmenevät tahattoman sorron mekanismit. Ojaniemen mukaan vaaraa voi vähentää satsaamalla rekrytoinnin rationaalisuuteen ja emotionaalisen vaikutuksen minimoimiseen pestaamisessa.

Heta Pukki esitteli asiantuntevasti AS-henkilöiden työllisyyttä koskevia tutkimuksia

 

Lähteet:

http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/tyoelama/monimuotoisuus/liitteet/Inkeroinen-08032012.pdf

http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/liitteet/2011/Vammoista_viis.pdf

http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/liitteet/2011/Menestyst-monimuotoisuudesta_TEM.pdf

http://specialisterne.com/dk/

 

Teksti: Andy
Piirros: Tuuli
Kuvat: Saana, Janne