Esteettömästi työelämään – seminaarissa puhuttiin asiaa

, , Kommentointi suljettu.

Espoon Otaniemessä pidettiin 19.5. 2014 Esteettömästi työelämään –seminaari. Tapahtumapaikkana oli Aalto-yliopiston Open Innovation House. Tilaisuus oli järjestetty eri järjestöjen yhteistyönä. Järjestäjinä toimivat Aalto-yliopisto, Invalidiliitto, Lihastautiliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Seitti, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Vates-säätiö. Myös ASY ( Suomen Aspergeryhdistys ) oli kutsuttu tilaisuuteen. Sari Pohjola Vates-säätiöstä oli aikaisemmin vieraillut projektin tiimoilta ASYn ryhmätapaamisessa. ASYn puheenvuoroa myös kaivattiin.  ASYn edustajat, joita oli kolme, keskustelivat  eri järjestöjen edustajien kanssa työelämän esteettömyydestä. Paikalla sovittiin myös alustavasti yhteistyöprojektista ASYn ja Autismisäätiön välillä. Seminaarissa oli järjestöjen työllisyysasiantuntijoita ja kokemusosaajia mukana. Työnantajapuolelta oli myös edustajia.

Työelämäseminaarissa käsiteltiin tärkeitä asioita eri kohderyhmiä koskien, sisältäen eri tavoin vammaiset ja neurologisesti erilaiset opiskelijat, työelämään pyrkijät ja siellä jo olevat. Erittäin tärkeä asia mikä tuli esille oli ettei rajoitteita sotkettaisi toisiinsa. On oleellista huomata se, että toimintarajoite ei ole sama asia kuin työkykyrajoite. Myös mitä parempi koulutustaso on, niin sitä helpommin työelämään on mahdollisuus. Vajaakuntoiset ja toimintarajoitteiset ovat valitettavasti usein vähän koulutettuja.

Työympäristön ja työnantajien ennekkoasenteet ovat haastavia asioita palkkatyön saamisessa. Työnhakuvalmennus on siksi tärkeää. Myös työnantajille kaivattaisiin ”ohjekirjaa” eri syistä johtuvien toimintarajoitteisten ihmisten palkkaamiseen. Tieto ja taito näissä asioissa vähentää ennakkoasenteita ja lisää mm. autisminkirjon ihmisten selviämistä työelämässä. Jo itse työpaikan saaminen on usein pitkä ja vaikea prosessi. Työnantajan ja työntekijän välinen tasavertaisuus rekrytoinnissa on oleellista. Konsensus on tärkeää.

Tapahtumassa esittäytyivät monet vammaisjärjestöt ja kertoivat toiminnastaan työelämään liittyen. Yleinen ajatus oli, että työnkuva muuttuu nyt ja tulevaisuudessa radikaalisti. Tämä koskee kaikkia ihmisiä ja mukana joukossa on myös jonkin toimintarajoitteensa kanssa elävät. Oikeus palkalliseen työhön on heillä yhtä suuri, kuin kaikilla muillakin. Työt eivät lopu, mutta työnkuva muuttuu.

Urasuunnittelu ja työnhaun prosessi kannattaa solmia jo alkuvaiheessa yhteen mikäli mahdollista. Työntekijän persoona, osaaminen ja oman osaamisen markkinointi nivoutuvat yhteen. Kaikki osatekijät vaikuttavat kaikkiin osiin osatekijöihin. Työnhakijalle itseohjautuvuus ei ole itsestäänselvyys. Oma osaaminen oman persoonan kautta niin sanottu itserefleksointi on tärkeää. Työhönvalmennus on väline myös tämän oman osaalueen kehittämiseen. Hyvä itsetuntemus lisää omia mahdollisuuksia myös työelämässä.

Työntekijälle osaaminen on valttia ja se lisääntyy jatkuvan työssäoppimisen myötä. Tutkinto on tärkeä. Opintojenaikainen työkokemus auttaa työllistymisessä, mutta työkokemuksen saaminen on usein työn alla. Tämä ristiriita pitäisi ratkaista. Asia on koulutuspoliittinen. Ongelmana voi olla, että kysyntä ja tarjonta ei kohtaa toisiaan. Omaa osaamista voi tarkastella analyyttisesti. Henkilön osaaminen koostuu siitä mitä osaa ja missä on hyvä. Listan laatiminen omista tiedoista ja taidoista selventää osaamista. Voi miettiä, että millaisista tehtävistä itse suoriutuu parhaiten. Näitä asioita kannattaa miettiä koko elämänkokemuksen kautta. Osaamiset voi ryhmitellä kokonaisuuksiksi ja purkaa sitten pienempiin osiin. Pohtiminen työtehtävien, harrastusten ja omien kiinnostusalueiden kautta auttaa hahmottamaan asiaa paremmin. Epäonnistumiset kannattaa ottaa hyödyllisinä kokemuksina. Ei pidä lannistua. Oman alan helpommin löytämiseen auttaa myös oppimalla vähemmän onnistuneista alueista.

Oman osaamisen markkinointi on tärkeä osa työnhakua. Rekrytointiala on edelleen osittain hidasta ja kivikautista. Järjestelmät ovat kankeita, varsinkin isoissa organisaatioissa. Nykyajan trendit ovat kuitenkin lisääntymässä. Näitä trendejä ovat some, omat www-sivut, omat blogit, omat videot, Twitted, Google+, Linkedln jne. On väitetty, että työnantajien keskuudessa leviää sana, että jos et ole Linkedln –palvelussa niin et ole olemassa. Henkilökohtaisesti pidän Linkedln –palvelua edellä mainituista parhaana. Sosiaalisen median hyödyntäminen on oleellista työnhaun ja työssäolemisen kannalta. Täytyy olla kanavat auki ja valmiustilassa. Tämä on toisaalta myös raskasta. Henkilö,työntekijä, on koko ajan tapetilla.

Uudet tavat hakea töitä ja harrastaa voivat olla myös helpottavia keinoja. Eräänä esimerkkinä on infograatit, kuvamuotoon puetut tietosisällöt. Tästä esimerkkinä Pinterest. Visualisuus on siis vahvasti tulossa työnhakuihin. Tämä on hyvä myös autismin kirjon henkilöille. Autismin kirjossa visuaalisuus on monelle ihmiselle tärkeää. Mobiilisuus tulee lisääntymään ja sitä kautta myös joustavuus lisääntyy. Yhteisöllisyyttä kannattaa hyödyntää myös työnhaussa. Verkostoituminen on tärkeää. Verkostoissa on suuri voimavara. Kannattaa markkinoida itseään välineillä jotka ovat tuttuja ja luontevia.