Pyöräilyreissuni Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla 14.6. – 19.6.2012

, , Kommentointi suljettu.

Pyörämatka Turun saaristoon

Reissumies ja ratsu

Lähdin torstaina 14.6.2012 pyöräilemään saaristoon samana päivänä, kun olin aamulla käynyt Turun yliopiston Rauman opettajainkoulutuslaitoksen kirjastossa työhaastattelussa. Lähdin matkaan noin klo 16.00 Turun Runosmäestä. Pyöräilin ensin Turun ohitustien vartta Raisioon, mistä käännyin Naantaliin menevälle Aurinkotielle.Naantalissa pyöräilin Kuparivuoren luokse ja talutin siellä pyörää jyrkkää mäkeä ylös, kunnes mäen päällä huomasin, että olin unohtanut nostaa rahaa, ja jouduin palaamaan Naantalin keskustaan Ottoautomaatille. Pientä kuntoilua, sanoin. Jouduin sitten kiipeämään tuon jyrkän mäen vielä kertaalleen ylös. Ja kun oli vielä melkoisen lämminkin…

Sitten jatkoin Kuparivuorelta Luonnonmaan läpi Merimaskun kautta Velkualle. Tähän meni tietysti paljon aikaa, mutta olinhan lomalla, joten ei ollut mitään kiirettä. Pysähdyin matkan varrella monta kertaa, kun oli pakko pitää nestetasapainosta huolta, ja olihan matkalla Merimaskun ja Velkuan välillä myös melkoisen paljon mäkiä. Puolivälissä matkaa pysähdyin syömään Särkän grillille. Ensimmäisenä päivänä matka oli noin 45 kilometriä, johon meni jotakuinkin 4 tuntia. Sitten vihdoin olinkin jo Velkuan Teersalon rannassa, missä serkkuni odotti minua ja niin lähdimme sitten veneellä saareen serkun mökille. Illalla sitten lämmitettiin sauna ja heitin myös talviturkin pois. Vesi oli silloin ehkä hädin tuskin +14 astetta.

Perjantaina lähdin jatkamaan matkaa. Aluksi syötiin pizzat Teersalon rannassa ja sitten menin yhteysaluksella Velkuan Teersalosta Taivassalon Hakkenpäähän noin 45-60 minuutin matkan. Sitten olikin jo helpompaa maastoa ajella, kun Taivassalon Hakkenpään ja Kustavin välillä oli melko tasaista. Taivassalossa kävin kaupassa ja alkuillasta olin jo Kustavissa, missä menin Lootholman leirintäalueelle, minne pystytin teltan. Viereinen telttailija oli Kalajoelta tullut moottoripyöräilijä, jonka kanssa tuli siinä vähän juteltua ja käytyä illalla myös oluella läheisessä ravintolassa. Leirintäalueella yöpyi silloin myös melko paljon ulkomaisia pyöräilijöitä ja karavaanareita. Leirintämaksuun kuului myös aamusauna, mutta kun aamulla menin sinne, ei siellä ollut lämpöä juuri nimeksikään, mutta peseydyttyä sain kuitenkin.

Lauantaina pyöräilin ensin Kustavista Vuosnaisten lauttarantaan, josta lähti Ålandstrafikenin yhteysalus m/s Viggen Ahvenanmaan puolelle Brändön Åvaan. Vuosnaisten rannassa ja lautalla tuli juteltua erään raumalaisen pariskunnan ja heidän poikansa kanssa ja tapasin heidät vielä matkan aikana uudestaan niin seuraavalla lautalla, kuin sitten myöhemmin yllättäin Maarianhaminassa. Jännitin vähän mahdanko ehtiä seuraavaan lauttaan, joka lähtee 23 kilometrin päästä. Mutta ehdin kyllä hyvin. Brändössä oli varmasti koko Ahvenanmaan tasaisimmat tiet. Ja täytyy sanoa, että tuo Brändön läpiajo oli kyllä melkoinen elämys. Niin kaunista luontoa ja maisemia kaikkialla. Sellaisia kasveja, joita ei varmasti löydy mantereelta ja sellaisia linnunääniä, joita ei ihan joka paikassa pääse kuulemaan.

Sitten jatkoin toisella Ålandstrafikenin yhteysaluksella m/s Alfågeln Brändön Torsholmasta Kumlingen kautta Vårdön Hummelvikiin. Perillä Hummelvikissa oli muuttunut ilma kovin tuuliseksi ja näytti, että saattaa tulla sadetta. Ja aivan oikein, niin se sade tulikin alle viiden kilometrin ajon jälkeen. Vårdön Vargatassa pysähdyin
katoksen alle, kun vettä tuli kovasti ja viimeistään siinä vaiheessa laitoin sadepuvun päälleni. Vähän matkaa vielä ajettuani menin lossilla Töftön salmen yli ja olin kohta Bomarsundissa ja vettä satoi melko kovasti. Kuulin sitten vielä leirintäalueelta, että vettä tulee ainakin viisi tuntia, joten kysyin, mitä maksaisi, jos ottaisin yöksi sellaisen pienen yöpymismökin. Maksoin sitten sen 29 euroa, mutta kyllä se kannatti. Teltan
pystyttäminen siinä sateessa olisi ollut lähes mahdotonta. Vertailun vuoksi telttapaikkojen hinnat Turun saariston ja Ahvenanmaan alueella ovat hintatasoltaan jotain 5-16 euron välillä. Oli muuten oikein mukavaa keitellä siinä retkikeittimellä aamukahvia lähes tyystin hiljaisella leirintäalueella Bomarsundissa.

Sunnuntaina jatkoin matkaa Bomarsundista aina Maarianhaminaan asti. Matkaa tuolle päivälle tuli noin 35 kilometriä. Tuolla matkalla satoi melkein puolet matkasta eli aina Godbysta Maarianhaminaan asti, mutta sade loppui iltaan mennessä. Niinpä menin illalla Maarianhaminan Gröna Uddenin leirintäalueelle ja pystytin teltan. Gröna Uddenin leirintäalueella oli myös paljon ulkomaisia matkailijoita ja mikä olikaan mukavampaa kuin kuulla seuraavana aamuna lähtiessä viereiseltä muistaakseni irlantilaiselta telttailijalta sanat ”Good luck!”.

Sitten maanantaina pyöräilin noin 30 kilometriä Långnäsin lauttarantaan. Siellä odottelin jonkin aikaa Korppoon Galtbyhyn menevää lauttaa m/s Gudingen. Tapasin siellä rannassa myös kaksi toisesta suunnasta tullutta pyöräretkeilijää, jotka olivat tekemässä samanlaista reissua toiseen suuntaan. Päätin mennä lautalla koko 5 tunnin matkan Långnäsistä Föglön Överön, Sottungan ja Kökarin kautta Korppoon Galtbyhyn.
Tässä vaiheessa matkaa olin jo melkoisen väsynyt. Eihän sitä teltassa niin hyvin tullut nukuttua kuin kotona etenkin, kuin tuohon vuodenaikaan linnut lauloivat läpi yön. Lautalla keskustelin sitten ruotsiksi erään tammisaarelaisen pariskunnan kanssa ja koin oikeudekseni syödä oikein kunnolla, kun muuten reissuateriat olivat olleet aika lailla sellaista retkiruokaa. Tilasinkin annoksen uusia perunoita ja savulohta.

Niin siinä lautalla ollessa sitten soitettiin sieltä Rauman opettajainkoulutuslaitokselta ja kerrottiin, että olen varasijalla. En tuossa tilanteessa voinut välttyä kyyneleiltä, kun kerroin isälleni tästä puhelimessa. Olinhan laittanut jo yli 200 hakemusta reilun kahden vuoden aikana, eikä vieläkään onnistanut. Kuitenkin tämä oli toistaiseksi paras työnhakusaavutus.

Saavuttuani Korppoon Galtbyhyn pyöräilin vielä Paraisen Nauvon lossille, ja otin telttapaikan viereiselle leirintäalueelle. Sinä iltana tuuli kovaa ja yöllä satoi vettä. Aamulla keittelin rauhassa aamukahvit ja sitten rupesin purkamaan telttaa. Teltan purkuvaiheessa alkoi taas sataa kovasti, ja silloin päätin, että seuraavana päivänä kamppailen itseni takaisin Turkuun.

Viimeisenä päivänä olin ajanut ehkä viisi kilometriä, kun alkoi oikein kunnon ukkossade, ja jouduin odottelemaan pahimman sateen ohimenoa yhden bussikatoksen alla. Pysähdyin vielä kauppaan Nauvossa ja sitten vähitellen monien taukojen jälkeen olin vihdoin jo Paraisilla, ja totesin, että vielä pitäisi jaksaa pyöräillä jotain 25 kilometriä. Ja aikamoisen kamppailun jälkeen olin takaisin kotona Turussa ja saatoin nukahtaa lähes onnellisena ja tyytyväisenä.

Voin suositella saaristossa pyöräilyä kaikille. Siellä on todella kaunista luontoa, ja varsinkin Ahvenanmaalla isoja ylämäkiä ei ole kovin paljoa. Kaiken kaikkiaan matkaa omalla reissullani tuli 6 päivän aikana
noin 260 kilometriä + lauttamatkat.

saaristoa

Täällä silmä ja sielu lepää