Suomen Aspergeryhdistyksen esteettömyyskysely poiki runsaasti ideoita

, , Kommentointi suljettu.

Esteettömyys tarkoittaa, että yhteiskunnan palvelut ja toiminnot sekä rakennettu ympäristö suunnitellaan sellaiseksi, että kaikki väestöryhmät pystyvät käyttämään palveluita ja osallistumaan toimintoihin.

Joukkoliikenteestä löytyi paljon kehitettävää.

Joukkoliikenteestä löytyi paljon kehitettävää.

Suomen Aspergeryhdistys kartoitti autismikirjolaisten yhteiskunnallista esteettömyyttä koskevia näkemyksiä Autistic Pride -tapahtuman yhteydessä sekä jäsenistölleen suunnatulla nettikyselyllä. Vastauksia saatiin yhteensä seitsemältätoista henkilöltä. Seuraavassa esitellään kyselyyn osallistuneiden esittämiä parannuksia.

Autismikoulutusta terveydenhuoltohenkilöstölle

Kyselyn ehdottomasti yleisin ehdotus oli, että terveydenhuollon ja Kelan henkilöstölle järjestettäisiin autismikirjolaisten erityistarpeita käsittelevää koulutusta edes kerran työuran aikana. Lisäksi toivottiin, että aistiherkkyys otettaisiin huomioon lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä. Autismikirjolaisille pitäisi myös suunnata enemmän taloudellista tukea esimerkiksi kuulosuojainten kaltaisten aistiapuvälineiden hankintaan. Yksi vastaaja kaipasi myös niiden hankkimista koskevaa neuvontaa.

Kevennystä koulupäiviin

Opetustoimen osalta toivottiin nykyistä rauhallisempaa oppimisympäristöä. Lisäksi toivottiin pienempiä luokkakokoja ja opeteltavien asioiden määrän karsimista. Myös koulupäivien lyhentämistä esitettiin.

Vastauksissa korostui, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus suorittaa opintoja oman oppimistyylinsä mukaisella tavalla. Ruokaloihin toivottiin pienempiä huoneita sekä ehdotettiin luokkien numeroimista, jotta suunnitusvaikeuksista kärsivät löytävät oikeille tunneille. Luokan edessä esiintymisen toivottiin muuttuvan vapaaehtoiseksi. Moni ehdotti myös autismikirjolaisten parempaa integroimista yleisopetukseen. Henkilökohtaisen avustajan järjestämistä kaikille sitä tarvitseville pidettiin niin ikään tärkeänä.

Esteettömyys työpaikalla

Osa toivoi lisää joustoa työaikoihin. Lisäksi esitettiin rauhallista työskentelytilaa vaihtoehtona avokonttorille, etätyömahdollisuuksien kehittämistä sekä selkeitä tehtäväksiantoja ja työn etenemisen seurantaa. Toivottiin myös, että työtehtäviä voisi räätälöidä nykyistä paremmin työntekijän erityisosaamisen mukaan.

Hiljaisuus on tärkeä osa autismikirjolaisten esteettömyyttä.

Hiljaisuus on tärkeä osa autismikirjon esteettömyyttä.

Ympäristön rauhoittaminen

Autismikirjolaisille esitettiin  rakennettavaksi rauhallisessa aistiympäristössä sijaitsevia äänieristettyjä asuntoja ja asuntoloita. Yksi vastaaja ehdotti hiljaisten alueiden suojelua ja perustamista sekä melukarttojen laatimista.

Kaupunkirakenteeseen toivottiin perustettavaksi hiljaisia keitaita kuten esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä olevia meditaatiohuoneita. Kirjastojen rauha toivottiin palautettavaksi rakentamalla nuorisolle erillisiä pelihuoneita. Lisäksi esitettiin, ettei kaupoissa ja yleisissä tiloissa soitettaisi enää kovaäänistä musiikkia. Vastamelukuulokkeiden, aurinkolasien ja lippalakkien kaltaisten apuvälineiden käytölle toivottiin nykyistä enemmän sosiaalista hyväksyntää. Teattereihin toivottiin lisäksi tuoksuttomia näytöksiä.

Kohti esteetöntä joukkoliikennettä

Joukkoliikenteen esteettömyyttä lisäävinä toimina esitettiin muun muassa kännykkään puhumisen kieltämistä sekä penkkien asentamista siten, ettei matkustajien tarvitsisi istua kasvokkain. Aikataulutietoja ja bussien numerokilpiä toivottiin myös muutettavan helpommin omaksuttavaan muotoon. Lisäksi esitettiin, että joukkoliikenteessä ja kaupunkisuunnittelussa vältettäisiin kirkkaita ja välkkyviä valoja ja piipittävät äänet poistettaisiin metroasemilta. Kaduille ilmestyneet hurisevat sähköiset mainostaulut pitäisi myös poistaa ja katulamput tulisi vaihtaa takaisin valkoisiin.

Kommunikaatio esteettömäksi

Moni toivoi, että terveydenhuollon edustajien ja viranomaisten kanssa asiointi voisi tapahtua mahdollisimman pitkälti kirjallisen viestinnän avulla, kuten sähköpostilla. Eräs vastaaja toivoi, että vaikeat asiat selitettäisiin ymmärrettävästi kehitysvammaisille autisminkirjolaisille ja että heitä tiedotettaisiin kattavasti heille kuuluvista oikeuksista ja erilaisista toimintavaihtoehdoista. Kommunikaation osalta toivottiin myös, että asioista puhuttaisiin suoraan vihjailun sijaan. Lisäksi pitäisi malttaa odottaa, kunnes hitaasti vastauksensa rakentavat henkilöt ovat ehtineet miettiä vastauksensa valmiiksi.

Teksti ja kuvat: Maura Ryömä

(Artikkeli on julkaistu myös Autismi-lehdessä 3/2015.)