Putin-spekulointi leimaa Asperger-henkilöitä

, , 2 Comments

USA Today julkaisi (4.2.2015) artikkelin, jonka mukaan Yhdysvaltojen puolustusministeriön ajatushautomon raportissa epäiltiin, että Vladimir Putinilla olisi Aspergerin oireyhtymä. Raportti on peräisin vuodelta 2008. USA Today:n kirjoitus julkaistiin monissa muissakin tiedotusvälineissä, ja se kohosi nopeasti luetuimpien artikkelien joukkoon. Suomessa artikkeliin perustuvia juttuja julkaistiin ainakin Iltasanomissa, Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa.

Kaikki artikkelit toistivat samoja asiavirheitä ja antoivat mielikuvan, että Aspergerin oireyhtymä voitaisiin diagnosoida pelkän videolla näkyvän ulkoisen käyttäytymisen ja toisaalta aivokuvantamisen perusteella. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Ainakaan toistaiseksi ei ole kyetty kehittämään aivokuvantamismenetelmiä, joiden perusteella Aspergerin oireyhtymä tai muutkaan autismin kirjoon kuuluvat oireyhtymät voitaisiin todentaa. Aspergerin oireyhtymää ei voi myöskään päätellä pelkän ulkoisen olemuksen, liikerata-analyysien tai ilmeiden perusteella, vaan diagnosointi perustuu oireyhtymään perehtyneen psykiatrin tai neurologin tekemiin laajoihin haastatteluihin. Niissä käydään kattavasti läpi tutkittavan elämänkaarta. Lisäksi diagnosoinnin tukena käytetään yleensä neuropsykologisia testejä ja tietoja esimerkiksi neuvolasta, koulusta ja tutkittavan läheisiltä.

Aspergerin oireyhtymä on kehityksellistä neurobiologista erilaisuutta, joka aiheuttaa vaihtelevan tasoisia poikkeavuuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Oireyhtymälle ovat tyypillisiä myös erilaiset intensiiviset ja erikoiset mielenkiinnon kohteet, tarve suorittaa asioita systemaattisesti sekä poikkeavuudet aistitiedon käsittelyssä. Toisaalta monet AS-henkilöt ovat huomattavan älykkäitä ja pystyvät siten kompensoimaan vaikeuksiaan. Vaikka usein puhutaan Aspergerin oireyhtymään liittyvistä haasteista, täytyy muistaa, että siihen liittyy useimmiten monenlaisia vahvuuksiakin. Arvostettu alan asiantuntija, psykologian tohtori Tony Attwood luettelee tällaisina piirteinä rehellisyyden, uskollisuuden, luotettavuuden, mutkattomuuden sekä vahvan moraalin ja oikeudentunnon. Jokainen voi miettiä, kuinka hyvin nämä piirteet kuvastavat  Vladimir Putinia esimerkiksi Ukrainan tapahtumien valossa.

Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa julkisuuden henkilölle tai historian hahmolle ollaan asettamassa maallikoiden ja joskus ammattilaistenkin toimesta milloin mitäkin diagnoosia. Usealle näistä henkilöistä on tarjottu myös Asperger-diagnoosia, minkä takia kyseinen diagnoosi on saanut ikävän muoti-ilmiön leiman. Diagnosointi ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin epäasiallista ja aiheuttaa turhia väärinkäsityksiä ja harmia niille ihmisille, joilla oikeasti on diagnosoituna Aspergerin oireyhtymä. Aspergerin oireyhtymän kaltaisia piirteitä esiintyy suurella osalla ihmisistä. Esimerkiksi Putinin väitettyä vaivautuneisuutta sosiaalisesti vilkkaissa tilanteissa ja haluttomuutta harrastaa small talkia saattaa selittää ihan yksinkertaisesti introvertti temperamentti. Toisaalta hänen käyttäytymisensä voi olla myös tarkoituksella opeteltua suurvaltajohtajan pokerinaamaisuutta, jolla hän haluaa antaa itsestään vahvan ja harkitsevan vaikutelman. Pokerinaaman lisäksi menestyvällä johtajalla täytyy kuitenkin olla myös loistava sosiaalinen pelisilmä ja hänen täytyy hallita monia vuorovaikutukseen liittyviä taitoja, jotka ovat diagnoosikriteerienkin mukaan keskeisiä ongelma-alueita AS-henkilöille.

Käyttäytymisen tulkinnassa täytyy aina ottaa huomioon myös kulttuurierot: amerikkalaisesta näkökulmasta varmasti suurin osa suomalaisistakin näyttäytyy sangen ”autistisina”. On tietysti totta, että ottamalla huomioon nämä erot ihmisen kulttuurissa ja temperamentissa voidaan keskinäistä ymmärrystä ja kommunikaatiota edistää merkittävästi. Aspergerin oireyhtymä on kuitenkin lääketieteellinen diagnoosi, jonka tarkoituksena on auttaa diagnoosin saaneita siten, että he saavat paremmin tukitoimia ja sopivia järjestelyjä. Näin yksilöiden kyvyt tulevat yhteiskunnan käyttöön sen sijaan, että ne hautautuisivat vaikeuksien alle.

Uutisointi Putinin mahdollisesta Aspergerin oireyhtymästä on ymmärrettävissä lähinnä osaksi suurvaltojen käymää informaatiosotaa. On hyvin harmillista, että suomalaisetkin tiedotusvälineet ovat lähteneet kritiikittömästi tähän mukaan. USA:n ja Venäjän välisessä sanan säilien kalistelussa näyttää uhriksi jäävän tällä kertaa ihmisryhmä, joka joutuu kokemaan elämässään usein muutenkin monenlaista kiusaamista ja syrjäyttämistä ja johon on helppo peilata haitallisia ennakkoluuloja. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa valtaapitävien ”leikkidiagnosointi” on omiaan vahingoittamaan niiden etuja, joilla on oikeasti Aspergerin oireyhtymä. Vaarana on, että lääketieteellistä diagnoosista tulee tällöin vain yksi leimaamisen, eriarvoistamisen ja syrjinnän väline muiden joukossa. Valtaapitäville tästä ei ehkä ole mainittavaa haittaa, mutta AS-henkilöille on.

Asperger-henkilöt Suomessa ja maailmalla sanoutuvat jyrkästi irti spekulaatioista, joiden mukaan Vladimir Putinilla olisi Aspergerin oireyhtymä, ja muistuttavat, että diagnoosin pitää aina perustua asianmukaisiin ja henkilökohtaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Jos ja kun niitä ei ole tehty, on täysin turhaa ja leimaavaa edes leikitellä ajatuksella, onko Putin AS-henkilö.

 

Teksti: Verkkolehti Puoltajan toimitus

 

2 Vastauksia

  1. David N. Andrews M. Ed., C. P. S. E.

    helmikuu 6, 2015 21:28

    If Putin is anywhere near the spectrum, I’m the King of Finland, in my 17th year of reign…..

    And last I saw, Finland was a republic!

  2. Pekka

    helmikuu 14, 2015 14:49

    Putinin oletetun diagnoosin kertominen on provokatiivinen teko ja yhtä lailla väärin, kuin ihmisen, kansalaisen, potilaan, oppilaan tai opettajan leimaaminen julkisesti mielisairaaksi, Aspergeriksi, autistiksi tai kehitysvammaiseksi samalla kun asianomaiselle itselleen diagnoosin perusteet jäävät epäselviksi.

    Esitän, että ASY tutustuu irlantilaiseen ensitietokäytäntöön ja selvittää miten asiallinen diagnoosikäytäntö saadaan niin ensitietoverkostossa kuin terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja opetusalan käytännöissä koskemaan myös asianomaista diagnoosin kohdetta itseään.

    Hesarin mukaan irlantilaiset ohjeet siitä, miten diagnoosista pitäisi kertoa omaisille, on käännetty Suomeksi. Ohjeet koskevat omaisia, mutta parempia ohjeita ja käytäntöjä tarvitaan etenkin siitä, miten diagnoosista kerrotaan asianomaiselle itselleen.

    Ehkä Suomessakin voitaisiin kääntää uusi lehti siinä, miten ja millaisella sanastolla diagnoosi kerrotaan. Itse olen kuullut, kuinka diagnoosi on kerrottu kätilöopiston käytävällä kaikkien kuullen. Olen myös kuullut, kuinka lapsi on älykkyystestien perusteella leimattu kehitysvammaiseksi.

    Ensitietoverkostossa on Asperger ja Autismiyhdistys. Ensitietoverkon irlantilainen suositus kattaa vanhemmat ja omaiset. Katsoisin, että tärkeämpää ASY:n kannalta on, miten ensitieto kerrotaan autistiselle tai Asperger-ihmiselle itselleen oli kyseessä lapsi tai aikuinen.