Neurokirjon kukat kukkimaan!

, , Kommentointi suljettu.

Tarkoitus on peilata autismin historian kautta sitä, miten eri aikojen käsitykset ovat muokanneet ns. neurotyypillisten ihmisten suhdetta neurokirjoon. Miten lääketiede, kulttuuri ja kasvatus ovat johtaneet stigmaan, jolla yhteiskunta on yrittänyt eristää ja jopa hävittää normeista poikkeavat yksilöt. Aiemmin autismi liitettiin lapsuuden psykopatiaan ja skitsofreniaan. Suhtautumisessa autismin ovat näkyneet erilaiset väärinkäsitykset sekä diagnostiikassa että autismikirjon ihmisten yhteisössä.

Uusimmassa kirjallisuudessa mielenkiintoisia yhteyksiä on todettu mm. Kannerin ja Aspergerin välillä. Kiistanalaista on ollut, kuinka paljon nämä itävaltalaislääkärit olivat perillä toistensa tutkimuksista ja havainnoista. Juuri ennen sotaa Kannerin klinikalla oli työssä Itävallasta paennut kliinikko, joka oli työskennellyt Aspergerin klinikalla. Hän oli mukana tutkimuksessa, jossa 200 lapsella oli havaittu erilaisia autistisia piirteitä. Silti Kanner ei autismia koskevissa tutkimuksissaan mainitse Aspergeria.

Kanner näki autismin alunperin lastentautina, jonka aiheutti kylmät jääkaappiäidit. Hän etsi parannusmenetelmää psykiatriasta. Asperger taas näki autismin perinnöllisenä ja yksilöllisenä kirjona erilaisia autistisia tiloja – ehkä sikäli hänen näkemyksensä oli lähempänä nykyistä käsitystä autismin kirjosta. Aspergerin kuntoutusmenetelmä oli yksilöllinen koulutus. Hän näki, että autistiset lapset ja nuoret pitäisi opetuksessa huomioida henkilön yksilöllisten ominaisuuksien ja vahvuuksien kautta.

Sittemmin muuttuneet käsitykset autismista kirjona ovat nostaneet keskustelun autistien älykkyystasosta matalasta ja korkeasta autismista sekä Aspergerista. Autismikirjon tasoluokittelu on osa autismin historiaa, joka johtaa autismikirjon ihmisten ulkoiseen ja sisäiseen stigmaan. Voiko ihmisen luokitella korkeamman- tai matalammantasoisena oppijana, vaikka tasot eivät itseasiassa kerro osaamisesta tai kyvyistä yhtään mitään. Myöskään autismikirjon uusimmassa DSM-5 jaottelussa stigmasoivasta taso-luokittelusta ei olla päästy eroon.

Miten kehittää tukitoimia, olosuhteita, ympäristöä ja palveluita, jotta saadaan neurokirjon kukat kukkimaan täydessä potentiaalissaan.
 

Alustus Neurokirjon kukat kukkimaan! diaesityksenä.

Teksti: Pekka

Tiivistelmä alustuksesta, joka pidettiin Lahden Emppipäivillä.

 

Kuva: Saana

Kuva: Saana