Musiikin tekeminen terapeuttisena ilmiönä

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: Jaakko Wälmä

Kuva: Jaakko Wälmä


Olen työskennellyt syyskuusta alkaen työharjoittelijana Autismi- ja Aspergerliitossa osana ammatillista kuntoutuskurssia. Olen saanut harjoittelulta ja kuntoutuskurssilta paljon. Mukaan on tarttunut uudenlaista työkokemusta ja tietoa työkunnostani.

Yksi asia, joka on edistänyt merkittävästi toipumistani on musiikki. Soitan pääsoittimenani bassoa, johon vaihdoin n. 1,5 vuotta sitten soitettuani ennen sitä sähkökitaraa enemmän tai vähemmän aktiivisesti 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta ja aktiivisesti 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Harrastan myös säveltämistä ja olen tekemässä omakustannelevyä. Kaikki tämä on edesauttanut merkittävästi kuntoutumistani. Musiikkia tehdessä siihen uppoutuu mukaan niin täydellisesti, että kaikki muu unohtuu. Saatan käyttää vapaa-ajastani useita tunteja sävellysten kanssa puuhaamiseen. Tässä on linkki Mikseriin, jossa olen julkaissut pari demoa käynnissä olevista nauhoituksistani.

Musiikin on joissakin tutkimuksissa todettu edistävän aivojen toimintaa. Uskon tähän teoriaan, koska olen huomannut esim. keskittymiskykyni ja ongelmanratkaisukykyni parantuneen musiikin harrastamisen myötä. Toki asiaan on vaikuttanut myös aika, jonka kuluminen on edesauttanut yhdessä kuntoutuksen kanssa terveyteni kohentumista. Ilman musiikkia en kuitenkaan olisi pystynyt olemaan, vaan vireydelleni ja toimintakyvylleni on ollut tärkeääettö olen saanut puuhata mielekkään tekemisen parissa.

Myös muutamalle musiikkileirille osallistumisen olen huomannut vaikuttaneen terapeuttisesti terveyteeni. Olen osallistunut Sibelius-akatemian järjestämille jazzleireille sekä Pop- ja Jazzkonservatorion järjestämälle pop- ja jazzleirille. Näillä leireillä olen saanut myönteisiä kokemuksia bändisoitosta ja tutustunut toisiin soittajiin. Lisäksi musiikin teorian tietämykseni on kehittynyt leirien ansiosta. Kaikella tällä on ollut pelkästään positiivinen vaikutus terveyteeni.

Olen aloittanut myös musiikin teorian opiskelun Vantaan aikuisopistossa. Tämä on auttanut minua nuotintamaan sävellyksiäni. Kurssit ovat – musiikkileirien tavoin – antaneet myönteistä kokemusta sosiaalisesta kanssakäymisestä ja osallistumisesta musiikilliseen toimintaan.

Musiikin harrastaminen kaiken kaikkiaan on ollut erittäin terapeuttinen kokemus minulle viimeisten vuosien aikana. Olen oppinut paljon, mikä on vaikuttanut ajatteluuni positiivisella tavalla. Lisäksi elämänlaatuni on parantunut merkittävästi. Musiikki on aina ollut tärkeää, mutta nyt siitä on muodostunut entistä kiinteämpi osa jokapäiväistä elämääni.


Teksti: Jaakko Wälmä

Kirjoittaja työskentelee työharjoittelijana Autismi- ja Aspergerliiton keskustoimistossa