Kunpa tunnistaisin kasvot!

, , Kommentointi suljettu.

Kuva: Rita

Kuva: Rita

 

Kirja-arvostelu kirjasta Tunnistatko kasvot? Näin selviydyt kasvosokeana (Finn Lectura 2014)

Tietokirjailija Kati Tiirikainen on kirjoittanut puhuttelevan kirjan ihmisistä, jotka eivät parhaalla tahdollakaan pysty tunnistamaan toisia ihmisiä heidän kasvojensa perusteella. Kirja auttaa eläytymään niiden elämään, joille voi olla jatkuvana ongelmana se, että kaikki näyttävät samannäköisiltä (tosin sukupuoli helpottaa hieman tunnistusta). Järjestäpä naamiaiset, joissa kaikilla on samanlainen naamio ja yritä keksiä, kuka on kukin. Siitä saat jonkin tuntuman siitä, miltä tuntuu olla kasvosokea. Kasvosokeille kirja antaa runsaasti vertaistukea sekä hyviä apukeinoja sosiaalisista tilanteista selviytymiseen ja itsensä hyväksymiseen.

Kirjassa monet kasvosokeat kertovat kokemuksistaan eri kanteilta. Kasvojen tunnistamisen häiriö tai erilaisuus on ennen kaikkea sosiaalinen ongelma, mutta sillä voi olla monenlaisia seurauksia, jopa ammatin ja kumppanin valintaan. Osasta kulttuuriakin saattaa jäädä paitsi, sillä näytelmien tai tv-ohjelmien seuraaminen voi olla liian työlästä, kun ei pysty tunnistamaan, kuka on kuka. Kirjan esimerkit ovat yllättäviä, välillä huvittavia ja välillä riipaisevia. Ei-kasvosokea ihminen tulee tuskin ajatelleeksi, mitä kaikkea kasvosokeus voi tuoda tullessaan.

Siksikin kirja on hyvää luettavaa myös kaikille kasvosokeiden läheisille. Kasvosokeiden maailma näyttää erilaiselta, ei aina suinkaan huonommalta, mutta usein vaikeammalta. Mitä useampi ihminen tietää asiasta, sitä helpompi kasvosokeiden on mm. kertoa, miksei tervehdi ystäväänsä kadulla. Ei ole aina kyse ylpeydestä tai hajamielisyydestä vaan yksinkertaisesti tunnistamattomuudesta. Joskus jopa oma äiti tai puoliso jää tunnistamatta.

Kirja käy syvemmälläkin ihmisyydessä. Kuinka tärkeää on tunnistaa ihminen ulkonäöstä? Saattaako kasvosokea olla syvällisempi ihmissuhteissa, kun ulkonäkö ei voi olla kovin merkitsevä asia? On ilahduttavaa, että vaikkei kirjan kirjoittaja itse näemmä ole kasvosokea, hän pääsee näin syvästi ja laajasti ihmisenä olemisen eri puoliin kasvosokeuden teeman kautta. Eläytyminen toisten ihmisten erilaisiin hahmottamistapoihin lisää empatiakykyä ja auttaa ymmärtämään ihmisyyttä entistä paremmin.

kirjankansi

 

teksti: Ritva K.