Kun assi melttarin sai

, , Kommentointi suljettu.

tumblr_n11r2mzr6t1slswcio2_500_zps4d63b70b

 

Termistö

Meltdown on autismin kirjoon liittyvä termi, joka nimensä mukaisesti viittaa sulamispisteeseen. Meltdown käsitteenä on epätarkka; välillä se toimii kattoterminä sekä  ulospäin räjähtäville että sulkeutuville ylikuormittumisille, toisinaan nämä jaotellaan meltdowneiksi ja shutdowneiksi. Meltdownille ei ole yksiselitteistä tieteellistä taustaa, mutta siihen liittyy stressitason liian pitkäaikainen tai äkillinen ylikuormittuminen, vrt. haastava käyttäytyminen.

Aiemmin meltdown-tilaa pidettiin lähinnä autistien oireena, joka tyypillisesti laukeaa stressaavassa ja/tai muutoin kuormittavassa tilanteessa. Nyttemmin myös Suomessa on ymmärretty, että tila koskettaa yhtälailla myös Asperger-, HFA- ja ADHD-porukkaa. Aiemmin asiaan suhtauduttiin usein häpeilevästi ja piilotellen, koska sitä pidettiin huonona käytöksenä tai merkkinä vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Olen itse pyrkinyt viimeiset vuodet tuomaan esiin monipuolista kuvaa meltdowneista ja yleisemmin haastavasta käyttäytymisestä. Usein meltdownit tunnuttiiin liittävän hankalien ihmisten hankalaksi, jopa tahalliseksi, käyttäytymiseksi. Asia liitettiin usein myös tunneongelmiin, kykenemättömyyteen käsitellä omia tunteita ja draamailuksi. Koin itseni mahdollisesti positiiviseksi ja erilaiseksi esimerkiksi tästä, sillä olen tunnetusti rauhallinen, rationaalinen ja useiden ihmistyyppien kanssa toimeentuleva. Meltdown ei ole luonnesidonnainen, eikä johdu mielenterveysongelmista tai persoonallisuuden vääristymisestä.

Mitä meltdownissa sitten tapahtuu? Se on kovin yksilöllistä, mutta muutamia yhdistäviäkin piirteitä on. Käsittelen tässä tekstissä lähinnä oman meltdownini kautta nostaen esiin yleisemminkin esiintyviä tyyppioireita.

Ilmeneminen

Meltdownin syynä toimii usein nimenomaan stressitilanne, jonkin asian yllättävä muutos tai tunneristiriita jotain asiaa kohtaan. Usein tämä tapahtuu tilanteessa, jossa jo jokin toinen asia valmiiksi kuormittaa. Miten se sitten ilmenee? Minulla se yleensä lähtee liikkeelle selittämättömänä ärsytystilana, johon yhdistyy lievä vainoharhaisuus; kuulen esimerkiksi monet asiat pahimman tulkinnan mukaisina, jolloin toisen tekemä ”rauhoittelu” usein vain pahentaa tilannetta. Kun tila sitten lähtee päälle on se yleensä kahden sorttinen. Joko suora räjähtävä ja hyökkäävä lähestymistapa tai sitten ahdistuksen ja vihan kautta kumpuava turhautumistila, usein niin että nämä tapahtuvat peräkkäin. Tätä kestää yleensä tunnin verran ja se poistuu itsestään.

Hyödyistä ja haitoista

Haittana toki se että hetkellisesti kaikki kaatuu päälle, ja se mitä ikinä onkaan tekemässä jää yleensä siltä erää tekemättä. Haittaa on myös siitä, ettei ympäristö usein ymmärrä tai tunnista tilaa. Monien tilaa pidetään merkkinä järkkyvästä mielestä tai itsehallinnan ongelmana, ihmistä pidetään usein myös arvaamattomana, jopa vaarallisena. Tämän takia oireita usein peitellään ja häpeillään. Tämä peittely ja oireiden saannin pelko usein johtaakin siihen että tilat yleistyvät ja ovat entistä voimakkaampia. Vähän sama logiikka kuin Touretten oireissa: mitä enemmän pinnistät, sitä varmemmin ja pahempana oireet purkautuvat sitten kun sietokyky on täynnä. Omasta mielestäni meltdown tilat eivät ole ollenkaan pelkästään haitallisia, toisin kuin herkästi voisi luulla. Yksittäinen kohtaus yleensä purkaa useamman asian ongelmavyyhtiä ja auttaa jäsentämään asioita, tunteita ja muutoksia. Olen usein muutenkin nopeasti isoja muutoksia hyväksyvä ja näiden meltdownien kautta ikään kuin hyppään ylitse normaalit käsittelyvaiheet pikakelauksena. Isokin pettymys, elämänmuutos tai ristiriita saattaa ylittyä tunnissa, kun vastaavasti tuntemani neurotyypilliset ihmiset saattavat vatvoa vastaavaa asiaa viikkoja käyden läpi ns. surun kaikki vaiheet.

Mielestäni näitä oireita ei tulisi peitellä, niistä ei tulisi vaieta ja ennen kaikkea, ketään ei tulisi syyllistää. Olkaa vapaita, saakaa melttareita!

(Julkaistu 12.3. Autismisäätiön blogissa https://autismisaatio.wordpress.com/ )