Autismikirjon ihmisten työllistymisestä keskusteltiin Empowerment-päivillä

, , Kommentointi suljettu.

yleisoa

Kuva: Jan-Mikael Fredriksson.

Autismikirjon ihmisten työllistymismahdollisuuksista käytiin vilkasta keskustelua Suomen Aspergeryhdistyksen ja Päijät-Hämeen Autismi- ja Aspergeryhdistyksen Lahdessa järjestämillä Autismikirjon Empowerment-päivillä. Osa autismikirjon ihmisistä pärjää hyvin työelämässä, mutta monilla on vaikeuksia työllistyä ja osa on joutunut vetäytymään työelämästä ylikuormittumisen vuoksi.

Helsinkiläinen Henkka Lindholm muistutti, että autismikirjon ihmiset kykenevät työskentelemään usein vain puolipäivä- tai freelancetyössä. ”Itse pystyn työskentelemään maksimissaan 2-3 tuntia päivässä, aivoni eivät vain pysty enempään”. Isoin ongelma onkin siinä, että työnantajat haluavat työntekijöiden työskentelevän kokopäiväisesti ja vain harvoissa ammateissa tarjotaan osa-aikaisia työsuhteita. Korkeaa koulutusta vaativissa töissä voisi tulla toimeen jopa puolipäiväisen työntekijän palkalla, mutta sellaisia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole.

Yleisön joukosta huomautettiin myös, että freelancetyöstäkin maksetaan vähemmän kuin työsuhteisesta työstä. Freelance-työllä voi olla vaikea elättää itseään etenkin silloin, jos ei kykene normaaliin työtahtiin. Esimerkiksi eläkkeellä oleva lappeenrantalainen Ollitapio Pursiainen kertoi olleensa sen verran pedanttinen, ettei pärjännyt suurpiirteisessä työssä, missä olisi pitänyt olla tehokas.

Turkulainen Juha Ojaniemi toi esiin, että vammaiset eivät ole aina olleet yhtä osattomia suomalaisessa työelämässä, sillä heidän työpanoksensa kelpasi työnantajille sodan jälkeisessä Suomessa. Suomen työttömyysaste oli toisaalta vain kahden prosentin luokkaa aina 1970-luvulle asti, kun se on nykyisin viisi kertaa suurempi.

Suomi takapajula vammaisten työllistämisessä

Tuntemattomaksi jäänyt yleisössä istunut mies laajensi näkökulmaa Suomen rajojen ulkopuolelle huomauttaen, että vammaisten osuus työelämässä on Suomessa paljon pienempi kuin muualla Euroopassa. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla oikeus saada tyydytystä tekemästään työstä. Työnantajille onkin säädetty vammaisiin liittyviä työllistämisvelvoitteita monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa on kaikilla yli kahdenkymmenen hengen yrityksillä velvollisuus palkata myös vammaisia työntekijöitä.

Keskustelussa otettiin esiin myös tanskalainen Specialisterne-yritys, joka työllistää Asperger-henkilöitä ja muita ns. lievästi autistisia ihmisiä. Vantaalta saapunut Heta Pukki viittasi puheenvuorossaan tanskalaisiin käytäntöihin, jotka tekevät osa-aikatyöstä tai työn ja vammaisetuuksien yhdistämisestä kannattavaa niin työntekijälle kuin yrittäjällekin. Specialisternen työntekijät saavat yrityksen omistajan Thorkil Sonnen mukaan normaalia palkkaa, vaikka työskentelevät puolipäiväisesti, koska osatyökykyisen työntekijän kotikunta maksaa erotuksen työnantajalle. Osa Specialisternen työntekijöistä on työkyvyttömyyseläkkeellä, jolloin heidän tulonsa muodostuvat eläkkeestä sekä tuntiveloituksella tehdystä työstä.

Helsinkiläinen Orjo Pättiniemi otti esiin sen ongelman, että osa työnantajista ei uskalla palkata vammaisia, koska he ajattelevat siihen liittyvän huomattavia riskejä. Julkisuudessa käsiteltiinkin takavuosina useaan otteeseen sitä, että työntekijän jääminen
työkyvyttömyyseläkkeelle aiheutti työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia. Ongelma poistui jo vuosia sitten lainsäädännön muutoksen myötä, mutta työnantajat eivät uskalla edelleenkään palkata vammaisia, koska ongelman poistumisesta ei ole tiedotettu kumpaakaan osapuolta.

 

Aiheesta lisää:

 

Autismikirjon Empowerment-päivät on kerran vuodessa pidettävä valtakunnallinen tiedotustapahtuma, jonka järjestäjänä toimii Suomen Aspergeryhdistys yhteistyössä tapahtumapaikan autismi- tai neurokirjon paikallisyhdistyksen kanssa.