Aspergerin oireyhtymä haittaa usein opiskelua ja työntekoa

, , Kommentointi suljettu.

Koulutusputki katkeaa osalla jo teini-iässä, toisten ongelmat alkavat vasta aikuisena

Kuva: Tuuli Autio

Kuva: Tuuli Autio.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön vuosina 2014 ja 2015 toteuttamassa Erityisiä urapolkuja -tutkimushankkeessa selvitettiin, millä tavoin Aspergerin oireyhtymä ja ADHD ovat vaikuttaneet ihmisten koulutus- ja urapolkujen muotoutumiseen. Hankkeessa haastateltiin neljäätoista henkilöä, joista kuudella oli Aspergerin oireyhtymä, heidän joukossaan kolme miestä ja kolme naista. Tässä artikkelissa kuvataan Aspergerin oireyhtymän omaavien haastateltujen koulutus- ja urapolkuja sekä pohditaan haastateltavilla esiintyneiden ongelmien yhteyksiä Aspergerin oireyhtymän oireisiin ja niiden mahdollisiin syntymekanismeihin.

Viidellä kuudesta Aspergerin oireyhtymän omaavasta haastateltavasta oli ollut suuria tai ylitsepääsemättömiä opiskeluun tai työelämään liittyviä vaikeuksia. Haastateltujen Asperger-miesten ja –naisten elämänkaarissa oli poikkeuksellisen suuria eroja. Ne saattoivat tosin johtua myös sattumasta, koska tutkittavien joukko oli kovin pieni. Silmiinpistävin ero sukupuolten välillä oli siinä, että haastateltavien miesten opintomenestys oli ollut selvästi naisia huonompaa. Kaksi mieshaastatelluista oli käynyt lapsena vammaisille tarkoitettua erityiskoulua tai –luokkaa ja kolmas oli saanut koulussa tukiopetusta matematiikassa  ja äidinkielessä sekä muutamissa reaaliaineissa. Miehille oli yhteistä myös se, että kielet tuottivat heille suuria vaikeuksia.

Miespuolisista haastateltavista nuorin ei ollut saanut jatko-opintopaikkaa peruskoulun jälkeen, mutta oli päässyt myöhemmin opiskelemaan kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa. Hän oli tutkimuksen ajankohtana 22-vuotias ja koetti pakertaa tutkintoaan valmiiksi laaja-alaisista oppimisvaikeuksistaan huolimatta. Mies oli joutunut kuitenkin jo toteamaan, ettei ala sovellu hänelle muun muassa työtehtäviin liittyvän liiallisen aistikuormituksen vuoksi.

Toinen, kolmeakymmentä lähestyvä mieshaastateltava oli joutunut keskeyttämään sekä lukion että kaikki ammatilliset opintonsa joko oppimisvaikeuksien tai pitkien koulupäivien liiallisen kuormittavuuden vuoksi. Hän ei ollut saanut myöskään töitä, vaan osallistui haastattelun aikana työvoimaviranomaisten osoittamaan kuntouttavaan työpajatoimintaan. Hän ei saanut toiminnasta palkkaa eikä kokenut sitä erityisen kuntouttavaksi, mutta piti tilannetta kuitenkin varteenotettavana vaihtoehtona täyspäiväiselle työttömyydelle.

Kolmas AS-mies oli valmistunut lukiosta kohtalaisilla arvosanoilla ja kirjautunut myöhemmin avoimen yliopiston opiskelijaksi. Opinnot eivät kuitenkaan olleet juuri edenneet, koska opetuksen tahti oli ollut liian nopeaa. Tämä ongelma alkoi jo lukiossa, mutta mies kykeni suoriutumaan lukio-opinnoista käymällä kotona tai tukiopetuksessa uudestaan läpi tunneilla käsitellyt asiat. Nyt aikuisena mies koki kuitenkin kadottaneensa kykynsä opiskella.

Mies oli saanut lukion jälkeen suhteilla työharjoittelupaikan, mutta oli joutunut keskeyttämään, koska hänellä ei ollut varaa kulkea harjoitteluun. Hän ei ollut tehnyt koskaan palkkatyötä, vaikka oli jo 29-vuotias. Miehen oli usein vaikea hahmottaa, mikä milloinkin on sallittua ja hän oli käynyt neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa, psykoterapiassa ja psykiatrin luona, jolta oli saanut pysyvän lääkityksen ahdistukseen ja masennukseen.

Urapolku katkesi naisilla vasta aikuisena

AS-naisten tilanne oli hyvin erityyppinen sikäli, että kaikki olivat suoriutuneet hyvin lukio-opinnoista ja saaneet opiskelupaikan yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Kaksi teki vieläpä töitä opintojensa ohessa ja toisella heistä oli myös lapsi huollettavanaan.

Kuva: Pexels-kuvapankki.

Kaksi kolmekymppistä naishaastateltavaa oli ollut hyviä oppilaita alakoulusta alkaen ilman, että heidän oli tarvinnut panostaa koulunkäyntiin. Kolmas haastateltava kertoi arvosanojensa vaihdelleen aineesta riippuen jopa vitosesta kymppiin. Hän oli kuitenkin suoriutunut hyvin lukio-opinnoista, osin sen johdosta, että hänen lukiossaan sai korvata osan matematiikan kursseista taideaineilla. Lukiota seurasivat jatko-opinnot yliopistossa, joita hän rahoitti tekemällä osa-aikaisia toimistotöitä opintojensa ohessa. Haastateltava koki kuitenkin Aspergerin oireyhtymän vaikuttavan paljon opiskeluun ja työntekoon, koska AS-ihmisen on usein vaikea täyttää heihin kohdistuvia odotuksia.

Toinen haastateltu AS-nainen oli ollut lapsena ja teininä hyvä oppilas ja luokkansa ”kielinero”, mutta oli joutunut siirtymään yliopistosta ammattikoulutasoisiin opintoihin aikuisiällä alkaneiden oppimisvaikeuksien vuoksi. Nainen koki uusien opintojensa sisältämät suunnittelutehtävät kovin vaikeiksi, koska hänen mielikuvituksensa ei tahtonut riittää keksimään asioita ”tyhjästä”. Hän kuvaili itseään sanoilla ”tyhmä, epäonnistunut ja yksinäinen”. Luonnehdinta oli sikäli hämmentävä, että hän oli valmistunut erinomaisin arvosanoin ylioppilaaksi vain kymmenen vuotta aiemmin.

Kolmas haastateltavista AS-naisista oli joutunut aloittamaan aikuisiällä kokonaan uuden ammatin opiskelun, koska entinen oli osoittautunut liian kuormittavaksi. Uusi koulutus tapahtui ammattikorkeakoulussa, jonka koulupäivät olivat kuuden tunnin pituisia. Haastateltava kertoi, että päivien lyhyydestä huolimatta luokan hälyäänet, valot ja värit sekä jatkuva opiskelu ja muiden ihmisten läsnäolo olivat niin kuluttavia, ettei hän kyennyt tekemään iltaisin muuta kuin makaamaan sohvalla. Nainen tarvitsi toisinaan jopa kesken koulupäivän yksinoloa palautuakseen opiskelun aiheuttamasta rasituksesta. Hän iloitsi siitä, että oli päässyt kouluttautumaan alalle, jolla vallitsi kova työvoimapula, mutta oli silti hieman huolissaan siitä, löytääkö työnantajan, jota ei haittaa, että hän joutuu jäämään kerran viikossa kotiin, koska on liian uupunut kyetäkseen toimimaan.

Aspergerin oireyhtymän vaikutukset opiskeluun ja työntekoon

Aineistossa oli neljä kolmikymppistä AS-ihmistä, joista vain yksi oli sijoittunut vapaille työmarkkinoille. Yksi kolmikymppisistä oli kroonisesti uupunut ja loput kaksi eivät olleet selviytyneet jatko-opinnoista eivätkä työllistyneet koskaan vapaille markkinoille. Vain yhden haastatellun opintoputki oli edennyt normaaliksi katsottavalla tavalla, mutta hänkin koki että Aspergerin oireyhtymä vaikuttaa paljon ja negatiivisella tavalla opiskeluun ja työntekoon.

hermosolu-wikimedia-commons

Haastateltavien kohtaamat ongelmat liittyivät muunmuassa oppimisvaikeuksiin, uupumukseen, aistiyliherkkyyteen, luovuuden puutteeseen ja motoriseen koordinaatiohäiriöön. Luovuuden puute mainitaan tautiluettelossa lapsuusiän autismin kohdalla, mutta kolme ensin mainittua oiretta eivät kuulu Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen diagnostisiin kriteereihin, vaikka ovatkin hyvin yleisiä diagnoosin saaneiden AS-ihmisten keskuudessa. Kyseiset oireet saattavat liittyä autismikirjolaisten aivoissa ja keskushermostossa esiintyvään autoimmuunitulehdukseen, sillä samoja oireita esiintyy myös muissa tulehduksellisisissa aivosairauksissa.

Tutkimuksessa esiin tulleista seikoista kenties huolestuttavin oli se, että joidenkin haastateltavien kognitiiviset kyvyt olivat heikentyneet aikuisiän aikana. Entä jos autismikirjon oireyhtymiin liittyvä tulehdus pahenee opiskelun ja työnteon aiheuttaman stressin vuoksi? Tällainen paheneminen kuuluu taudinkuvaan esimerkiksi kroonisessa väsymysoireyhtymässä eli lihaskipuja aiheuttavassa aivo-selkäydintulehduksessa. Opiskeluun ja työelämään liittyvä uupumushan on varsin yleistä diagnoosin saaneiden AS-ihmisten keskuudessa.

Myös suuri ero tutkimukseen osallistuneiden naisten ja miesten välillä herätti kysymyksiä. Aineistoon ei ollut sattunut esimerkiksi yhtään laaja-alaisista oppimisvaikeuksista lapsuudessa kärsinyttä AS-naista eikä ainuttakaan normaalin hakumenettelyn kautta korkeakouluun päässyttä AS-miestä. Tämä saattaisi liittyä siihen, että autismikirjon naisilla on tutkimusten mukaan parempi muisti kuin autismikirjon miehillä ja he ovat myös kielellisesti lahjakkaampia. Toinen mahdollinen selittävä tekijä voisi olla, että huonon koulumenestyksen omaavat AS-naiset jäävät ehkä kotiin hoitamaan lapsiaan sen sijaan, että hakeutuisivat  jatko-opintojen pariin.

Tutkimuksesta ei voida vetää suoraan sellaista johtopäätöstä, että Aspergerin oireyhtymä vaikuttaisi aina epäsuotuisasti ihmisen kykyyn opiskella ja tehdä työtä. Jo Lorna Wing totesi aikoinaan, että osa AS-ihmisistä menestyy elämässä mainiosti. Kukaan vain ei tiedä, kuinka suuren osan he muodostavat Aspergerin oireyhtymän omaavassa väestössä. Tämä johtuu siitä, että opinnoissaan ja työelämässä menestyvät päätyvät muita harvemmin diagnosoitaviksi.

Toivottavasti saamme tulevaisuudessa vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin sitä kautta, että jokin taho laatii kauan kaivatun tilastollisesti edustavan tutkimuksen Aspergerin oireyhtymän omaavien ihmisten toimintakyvystä työiässä. Vähintäänkin diagnosoitujen Asperger-ihmisten todellinen toimintakyky pitäisi selvittää, jotta he pääsisivät tarvittaessa heille kuuluvien lakisääteisten tukien piiriin.

 

Lähteet:

(Kuvat: Tuuli Autio, Pexels-kuvapankki, Wikimedia Commons -kuvapankki.)