Esteettömyys ei ole vain pyörätuoliluiskoja

, , Kommentointi suljettu.

puoltaja1146

”Esteetön osallisuus” oli teemana, kun Autismin talvipäivät pidettiin 14. – 15. helmikuuta Vaasan Tropiclandiassa. Osallisuuden esteettömyys on myös Autismi- ja Aspergerliiton teema vuodelle 2014.

Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki muistutti esteettömyyden tarkoittavan sitä, että niin yksilöiden kyky toimia on turvattu yhtä hyvin fyysisessä, psyykkisessä kuin sosiaalisessakin ympäristössä. Esteetön ja saavutettava ympäristö on myös turvallinen ja ekologisesti kestävä.

Saavutettavus on Tiina Mäen mukaan esteettömyyttä laajempi käsite. Se sisältää sen, kuinka tieto tai palvelu tavoittaa ihmisen. ”Ollakseen saavutettavaa on ympäristön, palvelun tai tarjonnan oltava myös mahdollisimman esteetöntä eli erilaisten ihmisten käyttöön soveltuvaa”, hän huomautti.

Osallisuuden käsiteestä Tiina Mäki arvioi, että esteettömät rakennukset ja ympäristö ovat omiaan lisäämään kaikkien käyttäjien yhteiskunnalista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Päätöksentekoon osallistuminen, palvelujen saatavuus, tiedon ymmärrettävyys sekä työn, opintojen ja harrastusten saavutettavuus ovat Mäen mielestä kaikki vietävissä osallisuuden kyltin alle. ”Yhteiskunta, joka on hyvä vammaisille, on hyvä myös muille”, hän kiteytti.

Sanna Kara Autismisäätiöstä toi talvipäiville työnantajien näkökulmia autismin kirjon henkilöiden palkkaamiseen. Hallitusohjelmakin on asettanut tavoitteeksi varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuuden ja kannusteet työhön osallistumiseen. Edelleen hallitus on kiinnitänyt huomiota osatyökykyisten ja vammaisten mahdolllisuuksiin osallistua työelämään. Autismisäätiön työllistämistarveselvitykselle oli synnyttänyt tarpeen esimerkiksi käytäntö luokitella autismin kirjon henkilöt osaksi kehityvammaisten joukkoa. Neuropsykiatrinen problematiikka puolestaan tahtoo julkisessa puheessa peittyä psykatrisen problematiikan alle. Vuosina 2011 – 2012 teetetty selvitys pyrki selvittämään, minkälaisilla tukimuodoilla ja koulutuksen rakenteilla työnantajat näkevät autismin kirjon väen palkkaamisen mahdollisena vaihtoehtona.

Työllistämistarveselvitys käsitti 2118 rekrytoinnista vastaavaa ihmistä, ja kolme prosenttia heistä oli palkannut ja neljä prosenttia harkinnut kirjon henkilön pestaamista. Eniten työllistämisestä olivat kinnostuneita terveys- ja sosialiala (22,1 %), taide-, viihde- ja virkistysala (20,6 %) sekä kaupan ala (15,9 %). Potentiaalisimpia työllistäjiä olivat yhtäältä uudet yritykset, toisaalta suuret yritykset. Työnantajan kannalta haasteita olivat selvityksessä suurusjärjestyksessä koulutuksen puute, työn vaarallisuus, työkokemuksen vähäisyys ja neuropsykiatrisen oireyhtymän tuomat haasteet. Yksityiset työnantajat pitivät pulmana rekrytoinnin mukanaan tuomaa riskiä; julkisella sektorilla korostui ongelmana opastamiseen vaadittavan ajan puute. Tarvittavia tukijärjestelmiä olivat tiedottaminen, kouluttaminen, perehdyttäminen sekä erityisen tukihenkilön osoittaminen. Palkkaamisen reunaehdoiksi työnantajat nostivat esimerkiksi määräiaisen työsopimuksen solmimisen mahdollisuuden, palkkatuen, henkilön sitoutuneisuuden ja pitkäjänteisyyden sekä sosiaaliset taidot.

Koululaisten keinoista ja poluista alustanut erityisopettaja Birgit Vuori-Metsämäki kertoi joustoista, joita koulu voi ottaa käyttöön autismi- tai aspergerlapsen tapauksessa. Keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeuksiin voi auttaa näprättävän järjestäminen käsille, vaikkapa tuolin jalkoihin kiinnitetyn kumilenkin avulla. Piirtelykin voi ajaa asian. Istuinpaikaa luokassa voi joutua tällaisen lapsen tapauksessa miettimään tavallista tarkemmin. Välitunnit voivat olla ”oikeita” tunteja vaikeampia. joten tulisi olla valmiina eriytettyihin järjestelyihin sisällä olemisen ja rentoutumisen merkeissä. Ennen luokkaan menoa neurologisesti epätyypillinen koululainen voi tarvita ”taajuuskorjausta” orientoituakseen tulevaan tuntiin. Vuori-Metsämäen mukaan naulakkotilanteet ovat oma lukunsa:  koulun edustajilla tulee olla valmius siirtää naulakon paikkaa, raivata sen ympärille tilaa tai laskea erilainen oppilas eteiseen joko ennen muita tai heidän jälkeensä.

Kasvatuskumppanuudesta puhunut ohjaava opettaja, työnohjaaja Päivi Norvapalo toi terveisiä kansainvälisestä autismikongressista. Kongressissa oi korostettu, että autismi ei lopu, kun ihminen tulee täysi-ikäiseksi tai lopettaa koulunkäynnin. Lapsilla tehtyä alan tutkimusta on paljon, aikuisten autistien tutkimusta tulisi lisätä. Olennaista on tällöin analysoida elämänlaadun, onnellisuuden, parisuhteen, rakkauden ja ikääntymisen kaltaisia kysymyksiä.